Euroopan turvallisuutta muokkaa nyt vahvimmin kolme asiaa, sanoi tasavallan presidentti Alexander Stubb valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa.
– Ensinnäkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Toiseksi Kiinan nousu suurvallaksi. Ja kolmanneksi Yhdysvaltojen uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen doktriini. Nämä kaikki myös muokkaavat maailmaa suuntaan, jossa voima määrittelee kansainvälisiä suhteita yhä enemmän, presidentti kuvaili puheessaan.
Nämä ovat tosiasioita, joihin Stubbin mukaan voidaan reagoida ”joko voivottelemalla tai tekemällä”.
– Suomalainen tapa on tehdä. Siksi liityimme Natoon. Siksi pyrimme vaikuttamaan EU:ssa ja laajemmin osana Eurooppaa. Siksi pidämme huolta omasta puolustuskyvystämme ja kokonaisturvallisuudestamme, presidentti sanoi.
– Murroksen keskellä Euroopasta tulee entistä itsenäisempi toimija. Se ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Se vahvistaa omaa puolustustaan. Se rakentaa maailman laajinta vapaakauppaverkostoa. Koska olemme EU:n täysivaltainen jäsen, voimme vaikuttaa, Stubb jatkoi.
Yhdysvaltoja Stubb kuvaili Suomelle tärkeäksi liittolaiseksi, mutta hänen mukaansa ”samalla on rehellisesti myönnettävä, että Yhdysvallat on muutoksessa”.
– Muutoksessa on myös sen suhtautuminen liittolaisiinsa ja sen tapa tehdä ulkopolitiikkaa. Tämän olemme nähneet läheltä viimeisen vuoden aikana. Yhdysvaltain nykyhallinnon ulkopolitiikan taustalla on ideologia, joka on ristiriidassa omien arvojemme kanssa esimerkiksi siinä, että se murentaa nykyistä kansainvälistä järjestelmää. Se toimii enemmän kansainvälisten instituutioiden ulkopuolella. Yhdysvaltain ulkopolitiikan prioriteettilistalla Eurooppa on läntisen pallonpuoliskon ja Aasian-Tyynenmeren alueen takana, presidentti sanoi.
– Nämä ovat realiteetteja, joiden kanssa työskentelemme päivittäin. Hetkessä emme kykene sopeutumaan tähän murrokseen. Valintoja joudumme jatkossakin tekemään. Kahdenvälinen suhteemme on niin vahva, että kykenemme keskustelemaan asioista suoraan, Stubb jatkoi.
Suomi tekee Stubbin mukaan yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa puolustuksessa, Natossa ja meriteollisuudessa. Samalla hänen mukaansa on asioita, joista Suomi on Yhdysvaltojen avoimesti eri mieltä. Ne ovat Stubbin mukaan esimerkiksi ilmastonmuutos tai suhtautuminen kansainvälisiin instituutioihin ja sääntöihin.
Tavoitteena presidentin mukaan on, että Eurooppa on tulevaisuudessa Yhdysvalloille nykyistä tasaveroisempi ja kykenevämpi kumppani.
– Kykenevyys mahdollistaa myös itsevarmuuden. Ilman voimaa kovat lausunnot kaikuvat onttoina. Samalla haluan muistuttaa, että Nato on määritelmällisesti liitto, joka yhdistää Pohjois-Amerikan ja Euroopan. Yhdessä olemme maailman vahvin puolustusliitto.
Stubb perusteli puheessaan, miksi Suomi tukee aktiivisesti YK:n kaltaisia kansainvälisiä instituutioita.
– Kansainvälinen oikeus on yhtä kuin kansainvälisen yhteisön pelisäännöt. Se ei koskaan ole ollut järjestelmä, jota olisi tehokkaasti toimeenpantu kaikissa tilanteissa. Sen rikkomisesta ei läheskään aina ole seurannut oikeudenmukaista rangaistusta. Mutta kansainväliset säännöt ovat silti se mittapuu, jolla valtioiden toimintaa arvioimme. Silloin, kun suurvallat ovat loukanneet näitä sääntöjä, nekin ovat yleensä yrittäneet perustella toimintaansa mahdollisimman pitkälle kansainvälisen oikeuden nojalla, presidentti sanoi.
– On Suomen etu ylläpitää kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Maailma vailla sääntöjä on pienelle valtiolle karu. Kyse ei ole idealismista, eikä edes pelkästään arvoistamme. Kyse on nimenomaan etujemme puolustamisesta. Etujemme, jotka liittyvät turvallisuuteen, talouteen ja lopulta arkiseen elämäämme ja elintasoomme, hän jatkoi.
Stubbin mukaan kansainväliseen oikeuteen perustuva järjestelmä on hyödyllinen myös suurvalloille.
– Häikäilemätön opportunismi on kenties houkuttelevaa. Se voi näyttää tuottavan nopeita voittoja. Mutta se on lyhytnäköistä eduntavoittelua, jonka seuraukset suurvallatkin löytävät edestään.
Presidentin mukaan Suomi puolustaa kaikissa tilanteissa valtioiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
– Viimeksi olemme muistuttaneet näistä periaatteista Grönlannissa, hän totesi.
Ukrainan sodan lopputuloksella on Stubbin mukaan Suomelle aivan erityisen suuri merkitys.
– Ukraina on taistellut oman itsenäisyytensä lisäksi myös kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolesta. Halusimme tai emme, sodan lopputulos vaikuttaa meihin monin eri tavoin, ei vain käytännössä vaan myös periaatteellisella tasolla. Se viitoittaa sitä, millaisessa maailmassa elämme. Se vaikuttaa siihen, mitä johtopäätöksiä eri valtiot vetävät voimankäytön tuottamista hyödyistä. Ja siihen, miten korkeaksi hyökkäyssodan aloittamisen kynnys muodostuu, presidentti sanoi.
– Siksi sodan ratkaisujen on perustuttava kansainväliseen oikeuteen. Siksi jatkamme tukeamme Ukrainalle oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamiseksi.
Stubb mainitsi puheessaan eduskunnalle annettavan ajankohtaisselonteon ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristön muutoksesta.
– Selonteon laadinta on vasta alkamassa. Yksi asia on kuitenkin selvä. Arvopohjainen realismi antaa meille työkalut toimia muuttuvassa maailmassa. Jatkossakin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.
