Tekoälyn ennätysnopea leviäminen ja kehittyminen vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä niin henkilö- kuin organisaatiotasolla. Tekoälytaitojen merkitys kasvaa käytännössä kaikissa työtehtävissä läpi toimialojen. On väistämätöntä, että kaikki eivät pysy vauhdissa mukana, varsinkin jos heiltä puuttuu riittävä koulutus. Esimerkiksi Tanskassa tehdyn AI & työmarkkinat-selvityksen (The Impact of AI on Denmarks Labour Market 2025) mukaan noin viidesosa työntekijöistä on syrjäytymisriskissä.
Samalla tekoäly on tuottavuustekijä. Sen hyödyntäminen on tärkeää työntekijöille ja organisaatioille ja kansantalouksille yhtä lailla. Suomessa tekoälyn tuottavuusvaikutuksiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota, olemmehan yksi heikoimmin työn tuottavuudeltaan kehittyneistä maista Euroopassa 2007 alkaneesta finanssikriisistä laskien.
Kolmanneksi AI on yhtenä tekijänä määrittämässä globaalin työnjaon muuttumista. Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa (3/2025) on analyysi tekoälyn työmarkkinavaikutuksista. Kirjoituksessa todetaan Suomelle olevan ”kohtalonkysymyksenä” selviytyminen globaalissa uustyönjaossa.
Suomi ja koko Euroopan unioni ovat jääneet Yhdysvaltojen ja Kiinan väliin. Suomella on siis myös kansakuntana syrjäytymisriski tekoälykehityksessä. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa viitataankin uhkaan Suomen marginalisoitumisesta digitalouden muutoksissa.
Mutta kyllä Euroopassakin osataan. Ruotsissa, Ranskassa ja Hollannissa on syntynyt tekoälyn kasvu- ja ekosysteemejä, joissa on rutkasti huippuluokan asiantuntemusta – ja sitä kuuluisaa pöhinää. Varsinkin tekoälyn leviäminen eri sovelluksiin ja sen yhdistäminen muihin teknologioihin kuten robotiikkaan tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia innovaatioille ja sitä kautta liiketoiminnalle.
Entäs Suomessa? Eurostatin selvityksessä (2025) suomalaiset suhtautuvat tekoälyyn kaikkein myönteisimmin EU-maiden kansalaisista. Tekoälyn tutkimusta vauhdittamaan on perustettu yksityisellä ja julkisella rahoituksella Ellis-instituutti. Kvanttiosaamisemme on maailman parasta, ja Suomessa onkin yksi maailman edistyneimmistä kvanttiekosysteemeistä. Myös Suomen sijoitus EU:n innovaatioiden peruskehittämisen olosuhteita kartoittavassa vertailussa on korkealla tasolla (EU Innovation Scoreboard 2025).
Suomen kehitys voidaan siis kääntää, koska halukkuutta ja työkaluja on. Nyt on käärittävä hihat, ja pidettävä huoli tärkeimmästä resurssista.
Komissaari Henna Virkkusen viime vuonna esittelemässä Euroopan komission tekoälyn kehittämisen ohjelmasta ja Suomen verrokkimaiden Ruotsin ja Tanskan kansallisista AI-ohjelmista käy erityisesti ilmi osaamisen strateginen merkitys.
Ensinnäkin menestys edellyttää korkealaatuista pohjakoulutusta ja riittävästi resursoituja koulutusketjuja peruskouluista korkeakouluihin. Toiseksi korostuu aikuisopintojen ja jatkuvan oppimisen merkitys. Kolmanneksi uusi teknologia on huippuosaamisen kenttää: korkealaatuinen tutkimus ja innovaatiot sekä niiden tuloksellisuus ovat avainroolissa. Neljänneksi Suomessakin toimeenpantavaksi tulevassa EU:n tekoälyasetuksessa edellytetään ”tekoälyn lukutaitoa” työpaikoilla.
Suomen tulisi myös tutustua syvällisesti verrokkimaiden käytäntöihin. Esimerkiksi työmarkkinoiden näkökulmasta Tanskan kansallinen tekoälyn osaamissopimus (AI Competence Pact) on kiinnostava. Sopimuksen tavoitteena on tekoälykouluttaa miljoona tanskalaista ja tehdä ylipäätään teknologian ymmärtämisestä keskeinen osa koulutusjärjestelmää. Hanke kokoaa yhteen oppilaitoksia, työmarkkinaosapuolia, yksityistä ja julkista sektoria sekä alan johtavia yrityksiä. Hanketta vetämään on perustettu erityinen AI-osaamisneuvosto.
Suomen ei sinänsä tarvitse kopioida Tanskan tai muidenkaan maiden tekoälypolitiikkoja sellaisenaan. Mutta syytä on katsoa tarkkaan, mitä osia niistä voitaisiin hyödyntää. Tässä tapauksessa fiksu kopiointi ei olisi häpeä, päin vastoin.
Toisin kuin useimmilla verrokkimailla, Suomella ei ole ajantasaista kansallista tekoälystrategiaa. Sellainen tulisi saada aikaiseksi viimeistään vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeen. Tekoälystrategiasta pitäisi tehdä yksi seuraavan hallitusohjelman tärkeimmistä kokonaisuuksista.
