Eurooppalaiset ovat tyytymättömiä asuinmaidensa tilaan, hallitustensa ajamaan politiikkaan ja siihen, miten hallitukset vastaavat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhkailuihin. Näin kertoo FGS Globalin raportti kyselytutkimuksesta, joka kohdistettiin 11 000 ihmiselle 23 EU-maassa.
Kyselytutkimus paljasti, että eurooppalaiset ovat huolissaan demokratian tilasta ja siitä, miten hyvin maiden hallitukset käsittelevät nousevia haasteita mukaan lukien Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan ja kasvavia jännitteitä Washingtonin kanssa. Kolme neljästä eurooppalaisesta (76 prosenttia) uskoo demokratian olevan laskussa omassa maassaan. Tämä käsitys on vallalla erityisesti Länsi- ja Keski-Euroopassa.
Kaikissa maissa yli 70 prosentin mielestä heillä on oikeus odottaa hallitukseltaan enemmän. Yli puolet haastatelluista sanoi maansa poliittisen järjestelmän pettäneen ihmiset ja tarvitsevan perusteellista uudistusta. Tämä vastaus oli yleisin Romaniassa (91 prosenttia), Kreikassa (88 prosenttia) ja Bulgariassa (86 prosenttia). Pohjoismaiden asukkaat olivat vähemmän pessimistisiä. Lähes joka maassa suurin osa vastaajista uskoi maansa olevan menossa väärään suuntaan. Vähiten tähän uskottiin Liettuassa (38 prosenttia), Puolassa (46 prosenttia) ja Tanskassa (48 prosenttia).
Kaksi kolmesta vastaajasta (63 prosenttia) sanoi maansa parhaiden vuosien olevan takanapäin. 77 prosenttia uskoi, että seuraavan sukupolven elämä on vaikeampaa.
Eurooppalaiset haluavat johtajiensa ajavan ennakoivampaa politiikkaa ja rakentavan maanpuolustusta. Kun kysyttiin, pitäisikö hallitusten puolustaa voimakkaammin kansallisia intressejä, vaikka se loisi kitkaa suhteisiin muiden maiden kanssa, 71 prosentin mielestä näin pitäisi toimia ehdottomasti.
Tutkimukseen vastanneet tukivat kasvavia investointeja Euroopan turvallisuuteen: 57 prosenttia kannatti puolustusmenojen kasvattamista. Puolassa tätä vaati 82 prosenttia. Kyselytutkimus toteutettiin marraskuussa 2025, kun Grönlanti ei vielä ollut voimakkaasti tapetilla. Silti suurimmalla osalla eurooppalaisista oli kielteinen asenne Trumpia kohtaan. Noin kaksi kolmesta vastaajasta oli pessimistisiä sen suhteen, millainen vaikutus Trumpilla vuonna 2026 on maailmantalouteen (69 prosenttia), rauhaan ja turvallisuuteen (64 prosenttia) ja omaan maahansa (64 prosenttia).
Vain Tanskassa ja Suomessa suurin osa vastaajista uskoo valtamedian uutisointiin. Koko Euroopassa uutisointiin luottavia on 39 prosenttia.
