Umpikuja Ukrainassa voi ajaa Venäjän käyttämään yhä vaarallisempia kemiallisia aseita taistelukentällä. Mahdollisuus herättää nyt huolta Euroopan pääkaupungeissa, kertoo The Times.
Venäjä on tähän mennessä käyttänyt kemiallisia aseita ahkerasti – Ukrainan asevoimien mukaan jopa 9 000 kertaa. Näistä 6 540 on tapahtunut viimeisen vuoden aikana.
Valtaosa tapauksista on liittynyt mellakkatorjunta-aineiden kuten kyynelkaasun käyttöön. Niiden tarkoitus ei ole tappaa, mutta ne voivat aiheuttaa niiden kohteeksi joutuneelle merkittävää terveydellistä haittaa.
Lisäksi ukrainalais- ja eurooppalaisviranomaiset ovat kertoneet Venäjän turvautuneen ajoittain ensimmäisessä maailmansodassa käytettyyn kloropikriiniin, joka aiheuttaa muun muassa oksentelua.
Kaikki edellä mainitut aineet ovat kiellettyjä sekä vuoden 1925 Geneven sopimuksen että vuoden 1995 kemiallisten aseiden kieltosopimuksen mukaan. Venäjä on allekirjoittanut molemmat sopimukset. Kreml väitti aiemmin tuhonneensa kemiallisten aseiden varastonsa vuonna 2017.
Tämän jälkeen Venäjä on kuitenkin syyllistynyt muun muassa entisen tiedustelu-upseerin Sergei Skripalin murhayritykseen novitšokilla, erittäin vaarallisella hermomyrkyllä.
Länsimaissa pelätään nyt, että Venäjä saattaa turvautua yhä vaarallisempiin kemiallisiin aseisiin murtaakseen pattitilanteen Ukrainassa. Ukraina, kertoo, että tähän mennessä jo kolme sotilasta on kuollut kemiallisten aseiden käytön seurauksena.
– Sitä seurataan hyvin tarkasti, tiivistää Britannian tiedustelupalvelu MI6:n entinen johtaja Alex Younger.
– Toistaiseksi he eivät näytä turvautuneen klassisten kemiallisten aseiden käyttöön. Sitä rajaa he eivät ole ylittäneet. Tietenkään kyse ei ole siitä, että he eivät pystyisi siihen. Tiedämme, että he pystyvät.
Kemiallisten aseiden asiantuntija, eversti evp Hamish de Bretton-Gordon taas arvioi, että Venäjän kemiallisten aseiden ohjelma on edelleen olemassa. Se taas aiheuttaa huolta.
– Jos novitšokia käytettäisiin laajemmassa mittakaavassa, sillä olisi massiivinen vaikutus, hän sanoo.
Toistaiseksi Venäjä on käyttänyt kemiallisia aseita ajaakseen sotilaita pois juoksuhaudoista ja korsuista. Usein kaasuiskut toteutetaan iranilaisilla Shahed-drooneilla. Länsimaat ovat vastanneet uuteen taktiikkaan lahjoittamalla Ukrainalle kaasunaamareita.
Venäjä on kuitenkin kieltänyt väitteet kemiallisten aseiden käytöstä ja väittänyt, että kaasuiskujen takana on Ukraina.
Voi kuitenkin olla, että yhä tappavampien kaasujen käyttö ei välttämättä tuo sellaista hyötyä, jota Venäjä toivoo saavansa. Näin ajattelee muun muassa kenraali evp Richard Barrons.
– Herätät [maailman] huomiota sotarikoksesta, saatat aiheuttaa vastatoimia ja on olemassa kaksiteräinen miekka: saatat vaarantaa omat joukkosi, Barrons huomauttaa.
Hän kuitenkin painoittaa, että on silti tilanteita, joissa Venäjälle voi syntyä houkutus käyttää kaikista tappavimpia kemiallisia aseita.
– Tilanteessa, jossa panokset ovat poikkeuksellisen korkeat; tilanteessa, jossa kyseessä on kansallinen selviytyminen, Barrons linjaa.
