Rasvamaksa mielletään yhä usein alkoholin aiheuttamaksi vaivaksi, mutta todellisuudessa taustalla on yhä useammin ruokavalio. Erityisesti rasvan laatu ja runsas sokerin saanti kuormittavat maksaa usein huomaamatta. Asiantuntijat avaavat tilannetta Ilta-Sanomien haastattelussa.
Suomalaisten ruokavaliossa on liikaa kovaa rasvaa. Sitä saadaan eniten lihasta, lihavalmisteista sekä maidosta ja maitotuotteista. Ravintosuositusten mukaan rasvan osuus päivittäisestä energiasta saa olla 25–40 prosenttia, mutta kovan rasvan osuus korkeintaan kymmenen prosenttia. Pehmeät rasvat, kuten rasvainen kala, pähkinät sekä oliivi- ja rypsiöljy, tukevat maksan terveyttä.
Toinen merkittävä riskitekijä on sokeri. Erityisen haitallista se on juomamuodossa: limsat, mehut ja muut sokeripitoiset juomat imeytyvät nopeasti ja voivat vaurioittaa maksaa jo muutamassa kuukaudessa. Lisätyn sokerin osuus tulisi rajoittaa alle kymmeneen prosenttiin energiansaannista.
– Muutokset ovat yllättävän nopeita: mittavia muutoksia maksassa voi syntyä jo muutaman kuukauden sisällä, laillistettu ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä sanoo IS:lle.
Jos rasvamaksa on jo kehittynyt, alkoholia tulisi välttää. Tehokkain hoito on silti laihdutus. Jo muutaman kilon painonpudotus vähentää maksan rasvaa merkittävästi. Apuna toimii kuitupitoinen ruokavalio: täysjyväviljat, palkokasvit, pähkinät ja siemenet edistävät painonhallintaa.
Selkein merkki rasvamaksasta on vyötärölihavuus. Kun vyötärönympärys ylittää naisilla 90 senttiä ja miehillä 100 senttiä, sairauksien riski kasvaa selvästi ja silloin on viimeistään aika muuttaa suuntaa.
– Tiedämme, että jo muutaman kilon painonlasku vähentää maksan rasvaa hyvin merkittävästi, professori Hannele Yki-Järvinen Helsingin yliopistosta summaa.





