Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Suomi on arktisen turvallisuuden ja osaamisen luottopelaaja. Valtosen arktisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaus julkaistiin tiistaina 25. marraskuuta. Se täydentää Suomen arktisen politiikan strategiaa (2021) ja ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa (2024).
Arktinen alue on noussut yhdeksi suurvaltakilpailun näyttämöistä, mikä edellyttää uudenlaista valppautta ja aktiivisuutta myös Suomelta. Suomen arktinen asema ja monipuolinen osaaminen tuovat mukanaan sekä vastuuta että uusia mahdollisuuksia. Suomen arktisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteita ovat arktisen alueen vakaus, turvallisuus ja kestävä kehitys. Taloudellisten ja sotilaallisten jännitteiden kasvu haastaa niitä uudella tavalla.
— Arktinen alue on kasvavan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena niin kriittisten luonnonvarojensa kuin uusien merireittiensä takia. Yhä useampi valtio haluaa lisätä läsnäoloaan arktisella alueella. Suomelta arktisen alueen valtiona vaaditaan nyt erityistä valppautta ja aktiivisuutta. Siksi oli tarpeen kirkastaa arktisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tavoitteita ja keinoja, ulkoministeri Elina Valtonen sanoo.
Linjaus vastaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksiin, joita ovat Venäjän hyökkäyssota, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys sekä kasvanut kansainvälinen kiinnostus arktista aluetta ja sen luonnonvaroja kohtaan. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja riskit korostuvat arktisella alueella.
— Uudessa kansainvälisessä kilpailutilanteessa joudumme vastaamaan sekä taloudellisten että sotilaallisten jännitteiden kasvuun. Emme voi enää ajatella, että arktinen alue olisi erikoisasemassa, joka pitää sen kansainvälisen turvallisuuspolitiikan ulkopuolella. Kilpajuoksu arktiselle tuo mukanaan uusia toimijoita ja uudenlaisia haasteita, mutta avaa myös uusia mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle arktiselle osaajalle, toteaa Valtonen tiedotteen mukaan.
Suomi on jo pitkään ollut merkittävä arktinen toimija ja ottaa jatkossa entistäkin vahvemman roolin. Asemaamme yhtenä kahdeksasta arktisesta maasta liittyy merkittävä vastuu. Suomella on paljon annettavaa sekä arktiseen turvallisuuteen että arktisen alueen kestävään taloudelliseen hyödyntämiseen. Kylmiin olosuhteisiin ja arktikseen liittyvä osaamisemme on johtavaa koko maailmassa. Euroopan unionin, puolustusliitto Naton ja Arktisen neuvoston jäseninä voimme vaikuttaa näiden toimijoiden suuntaan ja toimiin.
— Kumppanimme maailmassa voivat luottaa siihen, että Suomi tulee aina edistämään arktisen alueen vakautta ja rauhanomaisuutta kansainvälisen oikeuden pohjalta. Haluamme toimia läheisessä yhteistyössä niin liittolaistemme kuin kaikkien muidenkin valtioiden kanssa, jotka jakavat samat tavoitteet, ulkoministeri Valtonen sanoo.
Yhdysvallat ja Venäjä ovat arktisia maita, mutta arktiselle alueelle vahvasti pyrkivä Kiina ei ole. Suomi katsoo, että arktista yhteistyötä tulee jatkossakin harjoittaa Arktisen neuvoston puitteissa. Arktisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta keskeisimpänä viiteryhmänä säilyy seitsemän arktisen liittolaismaan (Pohjoismaat, Kanada, Yhdysvallat) muodostama A7-ryhmä. Pohjoismaat ovat edelleen Suomelle läheisimmät kumppanit.
Suomen arktinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka nojaa kansainväliseen oikeuteen ja rakentavaan yhteistyöhön sekä kunnioittaa alkuperäiskansojen oikeuksia.
