Venäläisten pankkiasiakkaiden maksukorttien luottorajoja on rajoitettu ja jopa nollattu. Asiakkaille muutoksesta ei ole ilmoitettu yhtään mitään. Ilmiön ovat havainneet monet täysin luottokelpoiset asiakkaat, jotka ovat maksaneet laskunsa ajallaan. Asiasta kertovat useat venäläiset mediat, esimerkiksi Izvestia ja Rossiskaja Gazeta. Tilanne on aiheuttanut pankkeihin kohdistuvan valitusryöpyn.
Yllättävää nollaamista ovat tehneet ainakin Renaissance Bank, Post Bank ja VTB. Ne ovat vedonneet oikeuteensa muuttaa käyttö- ja palveluehtoja yksipuolisesti ja lähettäneet jälkikäteen asiakkaille viestejä jossa kannustavat hakemaan luottokorttia jostain toisesta pankista.
Syynä luottojen mielivaltaiseen katkaisuun on pankkien mukaan se, että asiakkaiden on havaittu käyttävän luottoa talletusten tekemiseen. He siis siirtävät luottotililtä varoja talletustileille ja maksavat kortin luoton pois korottomalla maksuajalla. Asiakkaalle järjestely voi olla kannattava, mutta pankille ei joten pankit eivät menettelyä hyväksy.
Tällä tavoin kansalaiset ottavat rahaa käytännössä ”tyhjästä” ja syyllistyvät laillistettuun petokseen, totesi Venäjän parlamentin alahuoneen eli duuman talouspoliittisen komitean varapuheenjohtaja Mihail Deljagin. Uutispalvelu OSN:lle antamissaan kommenteissa Deljagin ei kuitenkaan päästä pankkeja vähällä.
— Nämä pankkien toimet ovat häikäilemättömiä, koska ne ovat yksipuolisia ja toteutetaan ilman ennakkoilmoitusta. Se, että pankin asiakassopimukseen on kirjattu jotain pienellä fontilla, ei vapauta heitä velvollisuudesta käyttäytyä asiallisesti, vaikka sitä ei olisikaan virallistettu, vaan se olisi olemassa oletuksena. Mielestäni nämä pankit ovat vahingoittaneet mainettaan vakavasti, Deljagin sanoi.
Pankkien oikeutta rajoittaa asiakkaiden tekemisiä Deljagin ei kiistä.
— Nämä toimet ovat kuitenkin täysin ymmärrettäviä ja läpinäkyviä. Ne ovat taloudellisesti perusteltuja, koska nykyään on yleistä, että ihmiset, joilla on sadan päivän koroton maksuvapaa luottokortissa, nostavat luottolimiittinsä, tallettavat sen, joskus samaan pankkiin, ja maksavat sen sitten kurinalaisesti takaisin luottokortilleen ajallaan. Tällä tavoin he luovat rahaa tyhjästä, koska he ottivat lainan nollan prosentin korolla, tallettivat sen, maksoivat sen takaisin ja palauttivat pankille.
Pankeilla ei ole mitään keinoa suojautua tältä – luottokorttien nostojen rajoittaminen tai siirtojen kieltäminen muihin pankkeihin vahingoittaisi rahoituslaitoksen mainetta ja kilpailuasemaa, eikä se edes ratkaisisi ongelmaa, koska asiakkaat löytäisivät silti keinon kiertää sen, Delyagin huomautti. Hän lisäsi, että luottovarojen käytön hallitsemiseksi niitä on jotenkin seurattava, mikä on nykyään teknisesti erittäin vaikeaa.
— Luottokorttien luottorajojen nollaaminen on tapa rajoittaa kansalaisten tuloja mekanismilla, joka on suunniteltu ryöstämään heitä. Lainojen nykyiset korot ovat pohjimmiltaan ryöstöä.
Duumaedustaja huomautti myös, että pankit asettavat rajoituksia paitsi talletuksiin käytettäville korteille, myös tileille, jotka eivät ole mukana tällaisissa järjestelyissä. Hän huomautti, että tästä yritysten byrokratiahysteriasta kärsivät lopulta kaikki, myös ne, jotka ovat käyttäneet luottovaroja aiottuun tarkoitukseen.
Vikaa on pankeissa ja pankkien asiakkaissa, mutta tapahtunut on oire suuremmasta. Pohjimmiltaan vika on valtion talouspolitiikassa.
— Tämä on pankkien luonnollinen reaktio sellaisten toimintojen laajentumiseen, joita ne pitävät häikäilemättöminä, vaikka ne tarjoavat kaikki tarvittavat ehdot. Ja tämä heijastaa valtion yleisesti ottaen riittämätöntä makrotalouspolitiikkaa, joka ylläpitää järjettömän korkeaa ohjauskorkoa ja sen mukanaan tuomia korkoja talletuksille ja lainoille.
