Tuoreen eurooppalaisen tutkimuksen mukaan syöpä vie potilailta tuloja, tuo mukanaan lisäkuluja ja pakottaa osan jopa lykkäämään hoitojaan taloudellisista syistä. Suomessa tilanne on erityisen huolestuttava, kertoo Syöpäjärjestöt tiedotteessaan.
Edes hyvinvointivaltio ei suojaa potilaita riittävästi syövän taloudellisilta seurauksilta. Syöpäjärjestöjen mukaan Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin syöpäpotilaiden taloudellisessa kuormituksessa.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa suomalaispotilaat raportoivat eniten hoitoihin liittyviä lisäkuluja ja toiseksi eniten tulonmenetyksiä koko Euroopassa.
– Tutkimuksen tulokset olivat valitettavan tuttuja myös meille. Suomessa on nähtävissä sosioekonomisen eriarvoisuuden lisääntyminen, ja taloudelliset vaikeudet vaikuttavat sairastuneiden arjessa pärjäämiseen ja selviytymiseen. Tutkimuksen tulokset ovat huolestuttavat, sanoo terveysosaston johtaja Marika Skyttä Syöpäjärjestöistä.
Joka viides jättänyt hoidon väliin rahasyistä
Tutkimuksessa 63 prosenttia suomalaisista potilaista ilmoitti menettäneensä tuloja sairastumisen seurauksena ja 73 prosenttia hoitoihin liittyvistä lisäkustannuksista, kuten lääke- ja matkakuluista.
Peräti 18 prosenttia kertoi jättäneensä lääkkeitä ostamatta tai hoitokäynnin väliin rahasyistä. Luku on EU-keskiarvon yläpuolella.
– Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät pitkäaikaissairaiden toimeentuloa entisestään. Myös asiakasmaksujen ja lääkekorvausten maksukattojen omavastuiden nousu vie merkittävän osan sairastuneiden ja heidän perheidensä tuloista. Leikkaukset osuvat erityisesti pienituloisiin, Skyttä sanoo.
Tutkimuksessa 20 prosenttia suomalaisista potilaista kertoi hakeneensa taloudellista tukea. Myös tuen hakeminen voi olla kuormittavaa.
Psykososiaalisen tuen päällikkö Katja Tähkä Syöpäjärjestöistä sanoo, että Kelan lomakkeet ja hakuprosessit eivät ole yksinkertaisia.
– Erityisen haastava tilanne syntyy, jos sairastuminen tapahtuu loppuvuodesta. Silloin maksukatot on ensin kerrytettävä loppuvuoden aikana ja uudestaan alkuvuodesta. Tämä on monelle ylitsepääsemätöntä, eivätkä kaikki kulut myöskään kerrytä maksukattoja.
– Tilannetta vaikeuttavat myös sosiaalityöntekijöiden määrän väheneminen ja työnkuvan muutokset hyvinvointialueilla, Tähkä lisää.
Rakenteet eivät saa heikentää syövästä selviytymistä
Tutkimuksen mukaan taloudelliset vaikeudet eivät riipu syövän tyypistä tai hoitomuodosta, vaan ne liittyvät yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat nuoret aikuiset, yksinhuoltajat, pienituloiset ja itsensä työllistävät.
– Talousasioiden puheeksi ottaminen hoitojen yhteydessä tulisi saada systemaattiseksi osaksi hoitopolkua. Tällä hetkellä käytännöt vaihtelevat. Taloudellisista asioista puhuminen on edelleen monelle hävettävää, joten potilas yrittää usein selvitä omin voimin viimeiseen asti. Osa turvautuu jopa pikavippeihin selvitäkseen arjen menoista. Apua uskalletaan pyytää vasta, kun tilanne on jo ehtinyt kriisiytyä, Tähkä kertoo.
Sairastuneiden elämäntilanteet ovat entistä moninaisempia ja vaikeampia. Taloudelliset haasteet lisäävät sosiaalisia ja mielenterveysongelmia, ja ne voivat jopa heikentää syövästä selviytymistä.
– Jos lääkäriin ei hakeuduta, vastaanottoja perutaan tai lääkkeitä jätetään hankkimatta rahapulan vuoksi, niin se on paitsi surullista, myös epäinhimillistä, Skyttä toteaa.
Tutkimus julkaistiin syöpälääketieteeseen keskittyvässä ESMO Open -tiedelehdessä. Se perustuu 2 507 syöpäpotilaan vastauksiin 25 Euroopan maasta. Tutkimuksen toteutti Netherlands Cancer Institute, ja sen rahoitti European Fair Pricing Network.
