Vuosaaren satama Helsingissä 27. tammikuuta 2025. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

”Ei mennä muiden hölmöilyihin” – ekonomisti suomii tehotonta tukipolitiikkaa

Yritysten valtiontuet ovat alttiita lyhytnäköisyydelle ja poliittiselle ohjaukselle, sanoo Juhana Brotherus.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen Yrittäjien johtaja ja pääekonomisti Juhana Brotherus ruotii yritystukia Laboren T&Y-lehdessä.

– Puolustuspuheenvuoroni markkinataloudelle tukivillitystä vastaan. Ei mennä mukaan muiden hölmöilyihin, vaikka tartuntavaara aivokuolleille ajatuksille suuri tässä ajassa, Brotherus kommentoi kirjoitustaan X-viestissä.

Brotheruksen mukaan yritystuet ovat Suomessa turhan korkealla tasolla, ja suuri osa niistä suunnataan samoille toimijoille vuodesta toiseen.

– Tämä luo epätasapainoa markkinoille, joilla yritykset rakentavat liiketoimintaa tukien varaan. Tukipolitiikka ei lisää kilpailua tai kasvua ja on usein ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

– Suomen resurssit ovat rajalliset, eikä maa voi kilpailla tukien suuruudella suurten talouksien kanssa, kun esimerkiksi Saksa jakaa yksittäisille kohteille jopa 10 miljardin euron tukipotteja. Vaikka kriittisten arvoketjujen tukeminen vihreän siirtymän murrosvaiheessa voisi olla perusteltua, tuen merkittävyys ja vaikuttavuus jäisivät vähäisiksi, hän jatkaa artikkelissaan.

Ekonomistin mukaan esimerkiksi Googlen hiljattain julkistama suunnitelma uusista Suomeen rakennettavista datakeskuksista osoittaa, että merkittäviä yksityisiä investointeja voidaan houkutella ilman valtiontukia.

– Valtiontuet ovat myös alttiita poliittiselle ohjaukselle ja lyhytnäköisyydelle. Tukipäätöksiä tehdään usein kiireessä ilman riittävää vaikutusten arviointia poliittisin päämäärin. Kerran myönnetystä tuesta on äärimmäisen vaikea irrottautua, kuten olemme huomanneet.

Kilpailukykyä voidaan Brotheruksen mukaan parantaa yritysten hallinnollista taakkaa keventämällä, markkinoita avaamalla ja suuntaamalla verotusta työn ja yrittämisen sijaan kulutukseen ja haittoihin.

Suomen Pankin mukaan ylimpien marginaaliverojen lasku voisi lisätä kasvua ilman merkittäviä kustannuksia julkiselle taloudelle. Investointeja voidaan houkutella vapailla poisto-oikeuksilla ja nopeuttamalla luvitusprosesseja.

– Työmarkkinoiden joustavoittaminen on välttämätöntä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kiitti tammikuun raportissaan Suomea työmarkkinareformeista mutta painotti lisätoimien tarvetta, Brotherus huomauttaa.

Hänen mielestään Suomen kannattaisi valita strategia toimia johdonmukaisesti vapaakaupan ja markkinatalouden puolustajana.

– Vaikka suuret maat, kuten Yhdysvallat ja Kiina, lisäävät protektionistisia toimiaan, Suomi voi rakentaa liittolaisuuksia EU:n sisällä erityisesti Itämeren alueen maiden, kuten Ruotsin, Viron ja Puolan, kanssa.

– Tukipolitiikasta on välttämätöntä kääntyä kestävään kasvupolitiikkaan, jos Suomi haluaa varmistaa taloutensa kestävyyden ja kilpailukyvyn. Tukiaisten jako voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa houkuttelevalta, mutta se johtaa vääjäämättä tehottomuuteen. Suomen tulisi valita polku, joka perustuu avoimiin markkinoihin, innovaatioihin ja kestäviin ratkaisuihin, Brotherus sanoo.

Poimintoja videosisällöistämme
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)