Kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen mukaan työmarkkinajärjestöjen tulkinta henkilöstön edustuksesta paikallisessa sopimisessa ei vastaa sitä, miten se alun perin pienen sopijapiirin ulkopuolella ymmärrettiin..
– Tämä on ansa, jonka SAK ja EK rakensivat kilpailukykysopimukseen, Vartiainen sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Vartiaisen mukaan sopimuksen kirjauksessa todetaan, että järjestäytymättömät ja järjestäytyneet yritykset saatetaan edustuksen suhteen samaan asemaan paikallisen sopimisen osalta.
Jos kirjauksen todellinen merkitys eli se, että vain ammattiliiton jäsen voi sopia paikallisesti sovittavista asioista luottamusmiehen kanssa, olisi kirjoitettu auki, se tuskin olisi Vartiaisen mukaan mennyt läpi hallituksessa.
– Ammatilliset keskusjärjestöt ja EK rakensivat tähän yhdessä salakuopan. Tämä on mielestäni alhaista.
Hän luonnehtii järjestöjä ”kiristäjiksi”.
– Minusta EK on toiminut ikään kuin se haluaisi tiukentaa yleissitovuutta, vaikka tässä oli tarkoitus luoda edes pikkuisen lisää toimintavapauksia pienille järjestäytymättömille yrityksille.
Vartiainen pohtii, onko EK:n linjan takana kenties ajatus siitä, että vaatimus ammattiliiton edustajasta paikallisen sopimisen tekijänä tukisi sen jäsenhankintaa.
– Tavallaan ymmärrän, että SAK pyrkii tähän, koska heidän tavoitteensa on se, että henkilöstön edustus tapahtuu kaikkialla työmarkkinoilla vain ammattiliittojen kontrollin kautta, Vartiainen sanoo.
– Se, että EK lähtee tähän mukaan, on minusta liki halveksittavaa, hän jatkaa.
Vartiaisen mukaan tämä osoittaa, ettei työnantajakeskusjärjestössä välitetä yhtään mitään pienistä suomalaisyrityksistä.
– Heidän jäsenyrityksensä pääsevät kuitenkin enenevässä määrin ulkomaille pakoon suomalaisia työehtoja. Minusta EK:n pitäisi lopettaa tällainen sopimustoimintansa, koska se näyttää tekevän Suomelle vain pelkkää vahinkoa.
Työmarkkinajärjestöt tulkitsevat kilpailukykysopimuksesta saavuttamaansa neuvottelutulosta niin, että työnantajaliittoon kuulumattomassa yrityksessä vain ammattiliiton luottamusmies voi tehdä paikallisen sopimuksen, jos työehtosopimuksessa paikallisen sopimuksen osapuoleksi on määrätty luottamusmies. Verkkouutiset kertoi asiasta ensimmäisenä tässä.
Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto vastustavat tulkintaa. Niiden mukaan se merkitsee käytännössä luottamusmiespakkoa. Littojen mukaan tämä rajoittaisi työntekijöiden ja yrittäjien yhdistymisvapautta ja tuhoaisi tavoitteen työpaikkasopimisen lisäämisestä.
Asiasta kiisteltiin tiistaina ankarasti. SAK ja Akava ovat parjanneet yrittäjäliittojen puheita luottamusmiespakosta tarkoitushakuisiksi. EK:n mukaan malli ei edellytä luottamusmiehen valitsemista järjestäytymättömään yritykseen.
Juhana Vartiainen pitää yrittäjäliittojen tulkintaa kuitenkin oikeana. Hän allekirjoittaa väitteen siitä, että näin vesitettäisiin paikallisen sopimisen ajatus kokonaan.
– Tapa, jolla ne (keskusjärjestöt) haluavat tulkita sopimuksensa on, että sama asema henkilöstön edustuksen suhteen ei tarkoita sitä, että henkilöstön edustajan kanssa sovitaan. Heidän mukaansa täytyy sopia vain sellaisen henkilöstön edustajan kanssa, joka on liiton jäsen.
– Se romahduttaa kaiken tämän paikallisen sopimisen edistämisen, koska siinä tärkeä kohderyhmä, jonka asemaa halutaan parantaa, on järjestäytymättömät yritykset, joilla usein on myös järjestäytymätöntä henkilökuntaa. Tällaisissa tapauksissa täytyy voida sopia luottamusvaltuutetun tai muun henkilöstön edustajan kanssa.
