Allekirjoitusta edeltävän keskustelutilaisuuden avasi sisäministeri Paula Risikko (kok.).
– Suomi on edelleen rauhallinen ja turvallinen maa. Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja jännitteet, vihapuhe ja viharikokset ovat kuitenkin lisääntyneet. On suuri vaara, että totumme vihapuheeseen ja siitä tulee ”normaalia”, hän sanoo.
Julkilausumalla uskontokunnat haluavat osoittaa, että erilaiset uskonnolliset yhteisöt voivat elää sovinnossa rinnakkain. Allekirjoittajat sanovat haluavansa toimia omissa yhteisöissään väkivaltaa ja vihapuhetta vastaan yhteiskuntarauhan puolesta.
– Rauhanomainen ja rakentava uskontojen, kulttuurien ja eri väestöryhmien kohtaaminen on yksi aikamme peruskysymyksiä. Kulttuurien moninaistuminen rikastuttaa ja haastaa uudella tavalla suomalaista yhteiskuntaa. Suomen paikka idän ja lännen välissä on meidän vahvuutemme.
Julkilausumassa todetaan, että epäluulojen poistamiseksi ei riitä se, että toista suvaitaan.
– Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on keskeistä, että yksilöitä tai kokonaisia yhteisöjä ei jätetä yhteiskunnan ulkopuolelle eikä heidän myöskään anneta jäädä sen ulkopuolelle. Hyvinvoiva ja menestyvä Suomi tarvitsee kaikkien täällä asuvien panosta.
Julkilausuman mukaan uskonnoilla on tärkeä tehtävä yhteenkuuluvuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä.
– Lähes satavuotias suomalainen uskonnonvapaus korostaa yhdenvertaisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja yhteistyötä. Se on hyvä lähtökohta uskontojen ja katsomusten väliselle vuoropuhelulle ja takaa kaikille uskontorauhan.
Uskonnollisten yhteisöjen edustajien mukaan tiedon puute voi johtaa uskontojen väärinkäyttöön niiden sisällä ja ulkopuolella.
– Parhaimmillaan oman uskonnon opetus ennaltaehkäisee ääriajattelua, vahvistaa tervettä identiteettiä ja lisää toisten uskontojen ymmärtämistä. Terve uskonnollinen identiteetti ei edistä radikalisoitumista, vaan toimii sen esteenä. Uskonnot eivät ole uhka, vaan yhteiskunnan voimavara, julkilausumassa todetaan.
