Viron uudeksi presidentiksi on ilmeisesti nousemassa EU:n tilintarkastustuomioistuimen virolaisjäsen Kersti Kaljulaid.
Hänen ehdokkuudestaan ilmoitti Viron parlamentin eli riigikogun puhemies Eiki Nestor (sd.) tiistaina illansuussa.
Parlamenttiryhmien puheenjohtajat ovat etsineet puhemies Nestorin johdolla yhteisymmärrystä ehdokkaasta sen jälkeen, kun sekä parlamentti että lauantaina kokoontunut valitsijakokous olivat epäonnistuneet presidentin valinnassa.
Yliopistokaupunki Tartossa vuonna 1969 syntynyt Kersti Kaljulaid on suurelle yleisölle melko tuntematon eikä hän ole aiemmin ollut ehdolla valtiollisissa vaaleissa. Koulutukseltaan hän on biologian kandidaatti ja MBA.
Luxemburgiin sijoitetun EU:n tilintarkastustuomioistuimen jäsen Kaljulaid on ollut vuodesta 2004 ja toiminut muun muassa sen hallintoasioiden komitean puheenjohtajana. Suomea tuomioistuimessa edustaa entinen ministeri ja ex-europarlamentaarikko Ville Itälä (kok.).
Ennen nimitystään tilintarkastustuomioistuimeen Kaljulaid työskenteli Viron valtion energiayhtiön omistaman Irun sähkövoimalan johtajana.
Vuosina 1999–2002 Kersti Kaljulaid toimi pääministeri Mart Laarin talouspoliittisena neuvonantajana. Tässä tehtävässään hän muun muassa koordinoi pääministerin kanslian ja Viron keskuspankin, valtiovarainministeriön ja budjetiltaan suurimpien ministeriöiden välisiä yhteyksiä. Myös suhteet Kansainväliseen valuuttarahastoon ja muihin monenvälisiin rahoitusinstituutioihin olivat hänen yhteensovittamisvastuullaan.
Moni virolainen muistaa Kaljulaidin myös yhtenä radiokanava Kukun suositun keskipäivän ohjelman juontajista vuosina 2002–2004.
Toinen parlamenttiryhmien neuvottelujen loppuvaiheessa esillä ollut ehdokas oli useiden lähteiden mukaan entinen huippudiplomaatti, nykyisin Viron puolustustutkimusinstituutin johdossa toimiva Jüri Luik.
Järjestelmä kriisin partaalla
Viron parlamenttiryhmillä on ollut kova paine löytää ehdokas, joka voisi tulla valituksi tiistaina 3. lokakuuta järjestettävässä vaalissa. Istuvan presidentin Toomas Hendrik Ilveksen seuraajan valinnassa on ehtinyt olla monia mutkia.
Asetelmassa on nähty jopa perustuslaillisen kriisin piirteitä.
Elokuun lopulla presidentistä äänesti parlamentti. Kolmannelle äänestyskierrokselle etenivät silloin pääministeri Taavi Rõivasin johtaman reformipuolueen ehdokas Siim Kallas, entinen pääministeri ja EU:n komission varapuheenjohtaja, sekä keskipuolueen Mailis Reps. Kumpikaan heistä ei saanut vaadittua kahta kolmasosaa äänistä, joten valinta siirtyi 335-jäseniselle valitsijakokoukselle.
Lauantaina järjestetyssä valitsijakokouksessa presidentti jäi edelleen valitsematta. Loppusuoralla olivat Kallas ja entinen oikeuskansleri Allar Jõks. Koska molemmat jäivät määrätyn äänikynnyksen alapuolelle, valinta palautui takaisin parlamentille.
Entinen ulkoministeri Marina Kaljurand (sit.), mielipidemittausten ehdoton ykkönen, jäi valitsijakokouksen ensimmäisellä kierroksella neljännelle sijalle.
Parlamenttiryhmien välillä on ilmeisesti vallinnut keskinäinen yhteisymmärrys siitä, että ehdokas, joka voi saada taakseen riittävän äänimäärän ensi tiistain vaalissa, on löydettävä mahdollisimman nopeasti. Muussa tapauksessa poliittisen järjestelmän uskottavuus alkaisi olla uhattuna.
Kersti Kaljulaidin valinta Viron seuraavaksi presidentiksi näyttää siis todennäköiseltä. Vaalin tulos tiedetään kuitenkin vasta, kun kansanedustajien antamat äänet on tiistaina laskettu. Aikaa siihen on vielä viikko.
Siitä, että presidentin vaalitapa kaipaa kipeästi uudistamista, vallinnee poliitikkojen ja kommentaattorien keskuudessa joka tapauksessa laaja yksimielisyys.
HEIKKI HAKALA
