Suomen metsissä harjoittelee tiettävästi pieni venäläinen kasakkajoukko. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
Kyseessä on Venäjällä toimiva perinteinen puolisotilaallinen organisaatio. Heidän tehtävänään on puolustaa venäläisyyttä ja isänmaata. Presidentti Vladimir Putinin hallitus on virallistanut kasakoiden valtiollisen aseman vuonna 2005.
Suomeen kasakkapiiri perustettiin Venäjän ja ulkomaiden sotilaskasakoiden liiton (SKVRiZ) mukaan vuonna 2019. Liitto toimii Kremlin ja Venäjän ortodoksikirkon tuella. Piiriin kuuluvat Suomen lisäksi myös Baltian maat ja Ruotsi. Suomessa kasakkatyöstä vastaa Andrei Šestakov.
Venäjän uuskasakat ovat tunnettuja väkivaltaisuudestaan, nationalismistaan, konservatiivisuudestaan ja rasistisuudestaan. Yhdysvaltalaisen Muskingumin yliopiston valtiotieteen apulaisprofessori Richard Arnoldin mukaan kasakat ovat todennäköisesti tulleet skinheadien tilalle.
Hän pitää kasakoita merkittävänä, mutta länsimaissa marginaalisesti huomiota saaneena puolisotilaallisena organisaationa.
– Jo noin 27 000 Venäjän kasakkaa on osallistunut sotaan Ukrainassa. Ainakin teoriassa kasakkareserviä on satoja tuhansia, sillä rekisteröityneitä kasakoita on yli puoli miljoonaa, hän arvioi HS:lle.
Hänestä valtionkasakat edustavat sekä pehmeää, että erityisesti kovaa vaikuttamista. Arnoldin mukaan on viitteitä siitä, että sota Ukrainassa on lähentänyt kasakkaryhmiä toisiinsa.
Kasakat ovat hänestä vahvasti osa Venäjän pyrkimystä vakiinnuttaa Venäjä-mielistä läsnäoloa ulkomailla. Helmikuun 2024 alussa Telegramissa jaettiin videon kasakkaprikaatin droonihyökkäyksestä Soledarin–Bahmutin alueella. Hyökkäyksessä kuoli kaksi ukrainalaista.
Šestakov on vuonna 2022 kertonut, että Suomessa olisi kymmenkunta kasakkajoukkoa. Šestakov kertoi kasakoiden edustavan rauhanomaisuutta, ja hän korosti haluaan elvyttää kasakkaperinteitä Suomessa. Hän mainitsi toiveesta saada kasakkapiirille Suomessa vähemmistökansan asema saamelaisten tapaan. Kasakat olisivat hänen mukaansa myös valmiita auttamaan viranomaisia järjestyksenvalvonnassa.
Šestakovin johtamat kasakat ovat tiettävästi olleet ainakin yömarssilla Suomessa. He ovat harjoitelleet suunnistamista, naamioitumista ja ilma-aseella ampumista pimeässä metsässä. Uudellamaalla on myös järjestetty maastoleiri.
Arnold kokee, että Suomen pieni kasakkajoukko tuskin on sotilaallinen uhka. Hän kuitenkin korostaa, että tietyt motiivit ovat olemassa.
– He voivat olla keihäänkärki, jolla yritetään luoda jakolinjoja suomalaiseen yhteiskuntaan. Kasakat myös levittävät Venäjä-mielisiä narratiiveja, hän sanoo.
Joulukuussa Kreml perusti uuden Luoteis-Venäjän kasakkajärjestön toimimaan Suomen raja-alueilla.
