Ei liene liioittelua väittää, että moni asia ympäröivässä maailmassa on juuri nyt murrostilassa. Toisen maailmansodan jälkeen moni asia maapallollamme on kehittynyt myönteiseen suuntaan, ehkäpä itse maapalloa ja sen ekologiaa lukuun ottamatta. Ekotasapainonkin osalta tilanne on kuitenkin ollut hallittavissa, koska kansainvälisellä yhteisöllä on ollut tahtoa ja kykyä asettaa yhteisiä tavoitteita ja tehdä asioita koordinoidusti. Ihmiskunnalla on ollut hyvä syy olla optimistinen ja luottaa tieteen, taiteen ja kansainvälisen kanssakäymisen uutta luovaan voimaan.
Juuri tällä hetkellä ei kuitenkaan voi välttyä siltä ajatukselta, että isot liikkeet politiikan, talouden ja teknologian saralla eivät ole viemässä meitä kohti parempaa maailmaa. Eivät ainakaan kaikki eivätkä ainakaan itsestään. Moni asia huolestuttaa ja haastaa pohdintaan.
Perinteiset konfliktit, joita valitettavasti olemme nähneet myös maailmansotien jälkeisenä aikana, ovat muuttuneet entistä tuhoisammiksi. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan, Gazan sota, terrori-iskut Punaisella merellä ja jännitteet Taiwanin ympäristössä osoittavat, että konfliktien luonne on muuttunut. Monin paikoin maailma on konfliktien kierteessä, mikä voi tuoda arvaamattomia seurauksia ja lisätä inhimillisiä kärsimyksiä laajemminkin. Rauha tai edes tulitauko ovat edelleen kaukana horisontissa, jos edes siellä.
Konfliktien ohella lisääntyvä geopoliittinen polarisaatio muodostaa aiempaa suuremman uhan ihmiskunnalle. Monenkeskiset kansainväliset instituutiot horjuvat toimintakyvyttöminä suurvaltojen kytätessä toisiaan. Globaali vaalivuosi tuo poliittiseen päätöksentekokykyyn omat mausteensa ja vaikutukset tulevat olemaan kauaskantoisia. Yli puolet maapallon ihmisistä tulee tänä vuonna käymään vaaliuurnilla ja vaalien lopputuloksilla on valtava merkitys tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksille tai niiden puutteelle. Poliittista turbulenssia on edessä lännessäkin. Kesän eurovaalit ja USA:n presidentinvaalit värittävät transatlanttista agendaa eivätkä näkemykset toivotusta tulevaisuudesta välttämättä ole lähenemässä.
Taloudenkin saralla on paljon sumua. Kilpailua vääristävät ja sen jopa tappavat tuet ja muut valtioiden teollisuuspoliittiset interventiot ovat päättäjien suosiossa. Vapaiden markkinoiden puolestapuhujien leiritulet ovat ainakin toistaiseksi sammuneet. Mutta maailmasta ei löydy niin suuria pääomia, että valtio-ohjauksella voitaisiin täysin muuttaa megatrendejä. Maapallon Etelä, Global South, vahvistuu, teimme me muut maapallon tallaajat millaisia ratkaisuja tahansa. Isoja kysymyksiä liittyy muun muassa Kiinaan ja Intiaan. Kiinan liiketoimintaympäristön monimutkaistuminen, kasvun hidastuminen ja kotimaisen kilpailun kiristyminen muuttavat politiikan reunaehtoja myös autoritäärisessä valtiossa ja toki vaikuttavat enenevästi myös Kiinan markkinoilla toimivien yritysten riskeihin. Intia taas haastaa hurjilla kasvuluvuillaan ja kuroo kiinni kaulaa Kiinaan samalla kun myös tämän maailman suurimman demokratian poliittinen järjestelmä huojuu. Ja Afrikka. Sillä on oma valtava potentiaalinsa ja vähintään yhtä valtavat ongelmansa, jotka hinnaavat mahdollisuuksiin tarttumista.
Ihmiskunnalla on myös yhteisiä ongelmia. Yksi vakavimpia on ilmastonmuutoksen torjunnan hitaus. Yritykset ovat muutoskyvykkyydeltään ylivoimaisia verrattuna valtioihin, mutta niidenkään panostukset eivät ole olleet riittäviä, jotta käänne saataisiin aikaan. Tarvitaan ilmaston olympia-aatetta – on toimittava nopeammin, tähdättävä korkeammalle ja saatava aikaan voimakkaampia muutoksia. Ihmisiä auttavat tässä haasteessa bitit ja botit. Generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet tuntuvat lähes rajattomilta, mutta saadaanko ne inhimilliseen hyötykäyttöön, on eri asia. Tähän vaikuttaa mm. kilpajuoksu maailman kyvykkäimpien yksilöiden aivokapasiteetista, kohdistuvatko heidän resurssinsa hyvään vai pahaan.
Tällaisena aikana skenaariosuunnittelun merkitys korostuu. Epävarmuus vaatii johtajilta kaikilla elämänalueilla kykyä suunnitella erilaisia skenaarioita ja valmistautua mahdollisiin nopeisiinkin muutoksiin toimintaympäristössä. Toisaalta on hyväksyttävä se, että kaikkea emme voi hallita. Maailmassa on niin paljon ulkoa tulevia tekijöitä, että on järkevää keskittyä niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa.
