Työnseisaukset ovat kestoltaan kolmipäiväisiä ja ne toteutetaan 14.2–16.2. Liiton mukaan lakoilla vastustetaan hallituksen työttömyysturvan ja työsuhdeturvan heikennyksiä sekä lakko-oikeuden rajoituksia ja muita työntekijöiden arkeen ja oikeuksiin kohdistuvia työelämäheikennyksiä.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon (sd.) mukaan työtaistelutoimia on jälleen kiristettävä, koska hallitus ei edelleenkään osoita minkäänlaista tahtoa kuunnella työntekijäpuolta.
– Teollisuusliitto jatkaa lakkoruuvin kiristämistä. Emme hyväksy työntekijän suojaksi säädettyjen rakenteiden romuttamista. Hallituksen heikennyksillä ei ole mitään tekemistä työllisyyden kanssa. Kyse on puhtaasti ideologiasta, jonka elinkeinoelämä on sanellut hallituspuolueille, Aalto sanoo.
Hänen mukaansa Teollisuusliiton keskeinen huoli tällä hetkellä liittyy paikallisen sopimisen kokonaisuuden aiheuttamiin muutoksiin työehtojen tasossa, valvonnassa ja työntekijöiden edustuksessa.
Aalto vertaa paikallisen sopimisen kokonaisuutta Juha Sipilän (kesk.) hallituksen epäonnistuneeseen taksiuudistukseen.
– Hallituksen ajamien työmarkkinamuutosten seurauksena heikkoihin paikallisiin sopimuksiin puuttuminen on mahdotonta. Riskit erityisesti sille, että ulkomaalainen työvoima työskentelee työehtosopimusten perälautakirjaukset alittaen, on valtava. Uudistus on aito uhka työehtojen valvonnan ja tason sekä kaksien työmarkkinoiden syntymisen kannalta, hän sanoo.
– Paikallisen sopimisen kokonaisuus on työmarkkinoiden oma taksiuudistus. Sen häviäjiä ovat työntekijöiden ohella kotimaiset yrittäjät, jotka eivät halua kilpailla heikoilla työehdoilla. Uudistuksen voittajat löytyvät hämäristä alihankkijoista ja paljon ulkomaalaisia työllistävistä yrityksistä, Aalto jatkaa.
Lakkojen piirissä on noin 60 000 teollisuuden työntekijää. Toteutuessaan ilmoitetut lakot pysäyttävät suuren osan suomalaista teollisuutta. Lakot eivät koske hätätyötä, eivätkä sellaista työtä, joka on välttämätöntä hengen ja terveyden turvaamiseksi.





