Suomalaisista yhdeksän kymmenestä suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Nato nähdään nyt myös Suomen turvallisuuteen myönteisimmin vaikuttavana tahona. Tiedot ilmenevät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreesta tutkimuksesta.
Suomen tultua Naton jäseneksi huhtikuussa 2023, MTS kysyi nyt ensimmäistä kertaa suhtautumista olemassa olevaan jäsenyyteen. Aiemmissa MTS:n tutkimuksissa on kysytty suomalaisten Nato-kannatusta.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa puolet eli 51 prosenttia suomalaisista suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen erittäin myönteisesti ja yli kolmannes eli 37 prosenttia melko myönteisesti. Kielteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen suhtautuu yhdeksän prosenttia, naisista kymmenen ja miehistä kahdeksan.
Kokoomuksen kannattajista suhtautuu myönteisesti 99 prosenttia, perussuomalaisten 92, keskustan ja SDP:n 91, vihreiden 89 ja vasemmistoliiton kannattajista 67 prosenttia.
Vasemmistoliiton kannattajista kielteisesti suhtautuu 29 prosenttia, perussuomalaisten ja SDP:n kannattajista seitsemän prosenttia, keskustan kuusi ja vihreiden neljä prosenttia. Kokoomuksen kannattajista ei kukaan suhtaudu kielteisesti.
Kantaansa ei osaa sanoa kolme prosenttia, sekä naisista että miehistä.
Naton turvallisuutta lisäävä vaikutus on vahvistunut viime vuodesta. Nyt Nato nähdään selvästi eniten Suomen turvallisuuteen myönteisimmin vaikuttavana tahona. Euroopan unioni tulee toisena, YK:n ja Etyjin myönteinen vaikutus on heikentynyt. Myös Yhdysvaltojen myönteisen vaikutuksen Suomen turvallisuuteen nähdään voimistuneen.
Venäjän osalta ei nähdä muuta kuin kielteistä vaikutusta Suomen turvallisuuteen.
MTS:n tutkimuksessa kysyttiin myös suomalaisten suhtautumista Naton viidenteen artiklaan, jonka mukaan:
”Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että yhteen tai useampaan osapuoleen kohdistettu aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa katsotaan hyökkäykseksi kaikkia osapuolia vastaan, ja tämän vuoksi osapuolet sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tehdään, kukin osapuoli käyttää Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklassa tunnustettua oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen ja auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta yhtä tai useampaa osapuolta ryhtymällä viipymättä erikseen ja yhdessä muiden osapuolten kanssa tarpeelliseksi katsomiinsa toimiin, mukaan lukien aseellisen voiman käyttö, Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.”
Valtaosa suomalaisista yhtyy MTS:n tutkimuksessa tämän pohjalta esitettyyn väittämään, jonka mukaan muiden Nato-maiden tulee olla valmiita puolustamaan Suomea, mikäli Suomi joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Täysin samaa mieltä on 84 prosenttia, miehistä 86 ja naisista 81 prosenttia.
Kokoomuksen kannattajista täysin samaa mieltä on 88 prosenttia, SDP:n ja keskustan kannattajista 86 prosenttia, perussuomalaisten 84, vihreiden 75 ja vasemmistoliiton kannattajista 71 prosenttia.
Jokseenkin samaa mieltä tämän väittämän kanssa on 13 prosenttia, naisista 14 ja miehistä 12 prosenttia. Vihreiden kannattajista näin ajattelee 22 prosenttia, vasemmistoliiton 17, perussuomalaisten 14, kokoomuksen 12, SDP:n 11 ja keskustan kannattajista 10 prosenttia.
Väittämään, jonka mukaan Suomen tulee olla valmis puolustamaan toista Nato-maata, mikäli se joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, yhtyy sen sijaan MTS:n tutkimuksessa edelliseen verrattuna hieman harvempi. Täysin samaa mieltä tämän väittämän kanssa on 65 prosenttia, miehistä 70 ja naisista 60 prosenttia.
Kokoomuksen kannattajista tätä mieltä on 76 prosenttia, keskustan 72, vihreiden 70, SDP:n 66, perussuomalaisten 65 ja vasemmistoliiton kannattajista 54 prosenttia.
Jokseenkin samaa mieltä on 26 prosenttia, naisista 31 ja miehistä 22 prosenttia. Perussuomalaisten kannattajista tällä kannalla on 31 prosenttia, vasemmistoliiton 28, SDP:n 26, kokoomuksen 24, vihreiden 23 ja keskustan kannattajista 19 prosenttia.
MTS:n Taloustutkimus Oy:llä teettämään kyselytutkimukseen vastasi noin 1 200 ihmistä ja sen virhamarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kohderyhmänä on Suomen 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.
Tutkimus toteutettiin yhdistelmänä Omnibustutkimuksen henkilökohtaisia haastatteluja sekä Taloustutkimuksen internet-paneelissa. Henkilökohtaiset haastattelut tehtiin 8.11. – 26.11.2023.
LUE MYÖS:
Puolustusrahojen korotusta tukee ennätysosuus – näin puolueiden kannattajat jakaantuvat
Ukrainaa halutaan tukea nykytasolla, avun lisäämisen kannatuksessa notkahdus
