Ukrainalle ohjattavan tuen on varoitettu heikkenevän ensi vuoden puolella osin siksi, että Euroopan maiden omat arsenaalit ovat tyhjentyneet huolestuttavaan tahtiin.
Ylimääräisiä ammuksia tai kalustoa ei ole juurikaan jäljellä, eikä teollisuustuotantoa ole pystytty laajentamaan riittävällä tavalla. Taustalla ovat vuosikymmenien varrella tehdyt budjettileikkaukset.
– Eurooppa on systemaattisesti demilitarisoinut itsensä, koska rahaa ei ollut pakko käyttää. He käytännössä nukahtivat, Warwickin yliopiston sotatieteiden professori Anthony King sanoo Wall Street Journal -lehdelle.
Asevoimia leikattiin, koska perinteistä uhkakuvaa ei näyttänyt enää olevan. Globaali turvallisuus ulkoistettiin tietyllä tavalla Yhdysvalloille. King huomauttaa Ukrainan sodan muuttaneen tilanteen äkillisesti.
Euroopassa eniten asevoimiinsa rahaa käyttävällä Britannialla on vain noin 150 taistelupanssarivaunua ja reilut kymmenen pitkän kantaman tykistöasetta. Viime vuonna jopa pohdittiin, olisiko raketinheittimiä voinut haalia museoista ja kunnostaa ennen niiden lähettämistä Ukrainaan.
Ranskalla on alle 90 raskasta tykistöasetta eli suunnilleen saman verran kuin mitä Venäjän asevoimat menettää rintamalla joka kuukausi. Tanskalla ei ole ollenkaan raskasta tykistöä. Saksan asevoimien ammusvarastot riittävät korkeintaan muutaman päivän taisteluihin.
Asiantuntijat ovat varoittaneet, että Ukrainan sodan lopputuloksella on merkitystä myös muulle Euroopalle. Kremlin uskotaan rakentavan asevoimansa uudelleen noin kolmessa tai neljässä vuodessa.
Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen muistuttaa, että Nato-maiden yhteenlaskettu taloudellinen ja teollinen potentiaali on huomattavasti suurempi kuin Venäjällä ja sen liittolaisilla. Puolustusteollisuuden suhteen parannettavaa kuitenkin olisi.
– Ukraina on nyt kulutussodassa. Ja jos emme suhtaudu vakavasti ammustuotantoon, niin sodan uhka tulee todennäköisesti lähemmäs meitä, Rasmussen toteaa.
