Tutkijat ovat antaneet Hamasin yllätyshyökkäyksen jälkeen vaihtelevia arvioita siitä, missä määrin epävakauden lietsominen Lähi-idässä on Venäjän johdon etujen mukaista.
Huomion ja tuen siirtyminen Israeliin voi tarkoittaa, ettei esimerkiksi Ukrainalle tärkeitä tykistöammuksia ole jatkossa saatavilla aiemmissa määrin. Asetarvikkeiden kulutuksen odotetaan kasvavan massiivisesti, jos Israel aloittaa maahyökkäyksen Gazan kaistaleelle.
Presidentti Joe Biden on vakuuttanut Yhdysvaltain puolustusteollisuuden pystyvän tukemaan molempia maita samanaikaisesti.
Osa tutkijoista on huomauttanut, että Lähi-idän kattava suursota ei olisi Kremlin etujen mukaista. Se tarvitsee lennokkeja ja muita tarvikkeita liittolaiseltaan Iranilta. Venäjä on tasapainoillut suhteessaan Israeliin, jonka yhteistyö on tärkeää muun muassa Syyrian tilanteen vuoksi. Venäläisjoukoilla on tukikohta Tartusin sotilassatamassa ja Khmeimimin lentotukikohdassa.
Riddle Russia -sivusto huomauttaa Moskovan keskittyneen toistaiseksi diplomaattisiin aloitteisiin ja yrittäneen ottaa ”rauhantekijän” roolia.
Ranska ja Saksa ovat kuvailleet Venäjän toimintaa kyyniseksi sen arvosteltua siviileihin kohdistuvia iskuja samalla kun maa pommittaa siviilikohteita Ukrainassa. Kremlillä ei luultavasti ole voimavaroja Lähi-itää koskevien suunnitelmiansa toteuttamiseksi.
Venäjän nykyinen linja juontaa juurensa vuoteen 2015, jolloin Kreml puuttui sotilaallisesti Syyrian sisällissotaan. Venäjä esitti itsensä rauhantekijänä paradoksaalisesti pommitettuaan Syyriaa, jotta maan diktaattori Bashar al-Assad pysyi vallassa.
Venäjän johto katsoo Lähi-idän olevan kuin omaa takapihaansa. Huolena on, että epävakaus voisi valua myös Venäjän puolelle. Riddle Russia -sivuston mukaan diplomaattiset avaukset on tarkoitettu länsimaiden sijaan ”globaalille etelälle” ja sen Palestiina-myönteisille johtajille.
Presidentti Vladimir Putin pyrkii samalla esittämään kotimaiselle yleisölleen, ettei Venäjä ole täysin eristetty kansainvälisesti.
