Tekniikan Akateemiset TEK:n mielestä keskeinen syy Ruotsin ja Saksan Suomea parempaan menestykseen on satsaaminen korkean teknologian tuotteisiin.
Järjestö huomauttaa, että Suomi on harvoja OECD-maita, joiden panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat laskeneet. Korkean teknologian tuottaman arvonlisäyksen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on pudonnut 14 prosentista 8,5 prosentin tasolle.
– Suomen kustannustasoa ei ole mahdollista leikata kilpailukykyiseksi väkirikkaiden kehittyvien maiden kanssa, vaikka palkkamalttia noudatettaisiin hamaan tulevaisuuteen. Sen sijaan panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen auttavat meitä pysymään kehittyneenä teollisuusmaana, sanoo Tekniikan akateemiset TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström.
– Halpuuttamalla on toki mahdollista hakea hetkellistä helpotusta kilpailukykyongelmaan. Se on kuitenkin petollinen tie: helpottaa hetken, mutta sitten on entistä vaikeampaa saada kiinni muiden laadullista etumatkaa. Meidän on pystyttävä luovempiin ratkaisuihin, hän toteaa.
Tammikuussa julkistettiin TEK:n ja VTT:n yhteinen Teknologiabarometri, joka nostatti laajaa keskustelua siitä, mihin Suomesta on kadonnut innovaatiovetoisen kasvun ymmärrys.
– Haluamme tämän asian nousevan vahvasti esille valtakunnan hallitusohjelman puolivälitarkastelussa huhtikuussa. Panostukset tulee kohdistaa tutkitusti vaikuttavuudeltaan parhaisiin instrumentteihin. Avainasemassa ovat Tekesin ja VTT:n toiminnot, sillä ne lisäävät myös yksityistä t&k-rahoitusta, Matikainen-Kallström vaati torstaina Hämeenlinnassa TEK:n valtuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa.
