Tuomas Kurttilan mukaan koulujen tapa toimia kiusaamistilanteissa vaihtelee niin paljon, että se on lapsien oikeusturvan kannalta ongelmallista.
Kurttila ehdottaa, että koulukiusaaminen otettaisiin mukaan rikos- ja riita-asioiden sovittelukäytäntöön. Hänen mukaansa pelkona on, että muut tahot tulevat kiusatun lapsen tueksi, jos apua ei saa koulusta tai lähipiiristä.
– Järjestäytynyt rikollisuus on siinä vahvasti mukana, heillä on houkutus löytää nuoria aikuisuuden kynnyksellä olevia mukaansa.
Lapsiasiavaltuutettu on saanut yhteydenottoja, joissa kiusattu lapsi on ajautunut saamaan kiusaamiseen ”apua” järjestäytyneen rikollisuuden piiristä.
Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen poliisihallituksesta sanoo, että vierailevista moottoripyöräkerhoista on tullut kyselyitä poliisiin, ja koulut ovat monella paikkakunnalla kieltäneet vierailut. Hän pitää jengien toimintaa kyseenalaisena ja arveluttavana.
– Moottoripyöräkerhojahan on monenlaisia. Voiko joku taho, vaikkapa moottoripyöräjengi, rientää apuun koulukiusaamisasioissa tavoitteenaan ottaa ”lainvartijan” rooli? Mikä sitten on todellinen motiivi ja tarkoitusperä? Halutaanko kiillottaa omaa kilpeä tai siirtää huomiota täysin toisaalle ryhmän todellisista tarkoitusperistä, Heikkinen pohtii Uutissuomalaisessa.
Koulukiusaamisen kitkemiseksi on esitetty järeitäkin toimia. Eduskunnan sivistysvaliokunnassa on parhaillaan kaksi lakialoitetta käsittelyssä. Kansanedustaja Timo Heinosen (kok.) lakialoitteessa koulukiusaaminen tuotaisiin omaksi nimikkeekseen rikoslakiin. Kansanedustaja Tiina Elovaaran (ps.) lakialoitteessa kiusaaja voitaisiin siirtää toiseen kouluun.
