Perustuslakivaliokunta pitää tänään torstaina tiedotustilaisuuden maakunta- ja sote-lakipaketista laatimastaan lausunnosta kello 12. Valiokunnan kokous on vielä kesken.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) ja varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) sanoivat aamulla Stt:lle, että valiokunta yrittää saada sote-lausuntonsa valmiiksi jo tänään torstaina. Lausunnon oli määrä valmistua viimeistään huomenna perjantaina.
Perustuslakivaliokunnan odotetaan edellyttävän muutoksia ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskevaan lakiin. Valinnanvapaudella tarkoitetaan sitä, että asiakas saa valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin palveluntuottajan, ja hinta asiakkaalle on kaikissa paikoissa sama.
Verkkouutisten tietojen mukaan valiokunta on keskustellut erityisesti kahdesta valinnanvapauteen liittyvästä kysymyksestä: yhtiöittämisvelvollisuudesta ja voimaantuloaikataulusta.
Yhtiöittämiseen päädyttiin tasapuolisten kilpailunedellytysten vuoksi
Verkkouutisten haastatteleman valtiosääntöasiantuntijan mukaan eri valtiosääntöjuristeilla on erilaisia painotuksia siitä, onko yhtiöittämisvelvollisuus perustuslain vastainen. Hänen mukaansa kysymys ei ole siitä, että yhtiöittämispakko sellaisenaan olisi perustuslainvastainen. Kyse on siitä, aiheuttaako tapa, jolla yhtiöittämisvelvoite on valinnanvapauslaissa toteutettu, seurauksia, joiden katsotaan olevan perustuslain kanssa ristiriidassa.
Perustuslakivaliokunnan kantaa asiaan ei ole olemassa, ennen kuin valiokunta on antanut lausuntonsa sote-lakipaketista.
Lakiesityksessä yhtiöittämisvelvoite tarkoittaa sitä, että maakunnan on yhtiöitettävä se osa tuotannostaan, joka kuuluu valinnanvapauden piiriin. Perusteluna oli, että palvelun katsotaan olevan silloin markkinoilla, jolloin siihen on sovellettava EU:n kilpailuneutraliteettisääntöjä. Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa sitä, että julkisilla ja yksityisillä palveluntuottajilla on tasapuoliset kilpailunedellytykset.
Yhtiöittämisvelvoitteeseen päädyttiin sote-uudistuksen valmistelusta vastaavan alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan sen vuoksi, että vältyttäisiin eurooppaoikeudellisilta tulkintariskeiltä. Yhtiöittämistä ovat esittäneet ainakin Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja työ- ja elinkeinoministeriö. Muun muassa Kuntaliitto ja kuntien edustajat vastustavat voimakkaasti yhtiöittämisvelvoitetta.
Helsingin Sanomien haastattelemien sote-asiantuntijoiden mukaan valinnanvapausmallit toimivat myös ilman yhtiöittämispakkoa. Kustannusten läpinäkyvyys täytyy kuitenkin turvata.
Aikataulutukseen saattaa tulla muutoksia
Perustuslakivaliokunta joutuu ottamaan kantaa siihen, tulevatko sosiaali- ja terveyspalvelut riittävästi turvatuiksi eri osissa maata ja eri väestönryhmien välillä hallituksen ehdottamassa järjestelyssä ja aikataulussa. Kiireiseen aikatauluun liittyy riski, että maakunnat eivät ehdi valmistautua siihen, mitä niiden pitäisi pystyä tekemään.
Hallituksen esityksen mukaan valinnanvapaus tulisi voimaan vuoden 2019 alussa, mutta osassa maakuntia sote-keskusten toiminta voitaisiin aloittaa jo tänä vuonna. Muiden osalta toiminta alkaisi viimeistään 1. heinäkuuta 2019 tai poikkeusluvalla vuoden 2021 alussa.
Valtiosääntöasiantuntijan mukaan järjestely ei voi olla sellainen, että se lisää eriarvoisuutta.
Hallituksella poliittinen sopu
Todennäköistä on, että hallitus joutuu antamaan täydentävän lakiesityksen, joka täytyy lähettää lausuntokierrokselle. Toinen vaihtoehto on, että hallitus vetää koko lakipaketin pois eduskunnasta ja antaa uuden esityksen.
Prosessin arvioidaan kestävän 1–2 kuukautta, minkä seurauksena tammikuun lopulle kaavailtuja maakuntavaaleja saatetaan joidenkin arvioiden mukaan joutua lykkäämään muutamalla kuukaudella.
Hallituksella näyttää olevan yhteisymmärrys siitä, että maakunta- ja sote-lakipaketti ja valinnanvapauspaketti muodostavat kokonaisuuden. Alkuviikosta kokoomus ja keskusta ajautuivat julkisuudessa sanaharkkaan siitä, täytyykö maakuntalain ja sote-järjestämislain käsittely keskeyttää eduskunnassa, jos valinnanvapauslakiin täytyy tehdä muutoksia.
Keskustan kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen sanoi Suomenmaalle, että maakuntahallinnosta ja valinnanvapaudesta on poliittinen sopimus, eikä ”kukaan keskustan suunnasta ole väläyttänytkään, että joitain jätettäisiin pois”.
Heikkisen mukaan tammikuun maakuntavaalitkaan eivät ole uhattuina, vaikka valinnanvapauslaista jouduttaisiin pyytämään uudet lausunnot.
