Vasta-aineiden määrä oli tehosteannoksen eli kolmannen rokoteannoksen saaneilla työikäisillä korkea sekä yhden että kahden kuukauden kuluttua rokottamisesta, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n uudesta tutkimuksesta.
THL:n tutkimuksessa arvioitiin kolmannen rokoteannoksen tuottamia immuunivasteita kahdellakymmenellä 27-63-vuotiaalla aikuisella sekä yhdeksällä 71-89-vuotiaalla hoivakodin asukkaalla. Tutkittavana oli sekä Modernan Spikevax että BioNTech Pfizerin Comirnaty -valmiste.
Tutkittavat olivat saaneet kolmannen rokoteannoksen 6-9 kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Vasta-aineita tutkittiin näytteistä, jotka oli otettu 1-2 kuukautta tehosteannoksen jälkeen.
Ikääntyneillä vasta-aineiden määrä oli keskimäärin matalampi kuin nuoremmilla, eikä se riittänyt kaikilla tutkittavilla neutraloimaan omikron- ja beetamuunnosta laboratoriokokeessa.
– Tehosterokotteen on todettu aiemmissa tutkimuksissa tuottavan 2–7-kertaisen vasta-ainevasteen verrattuna toisen annoksen tuottamaan vasteeseen. Vasteen voimakkuuteen vaikuttavat rokotettujen ikä, rokotevalmiste, annosväli sekä se, millä menetelmillä vasta-aineita on mitattu, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin tiedotteessa.
Spikevax tuottaa voimakkaan immuunivasteen
Pieni osa työikäisistä oli saanut tehosteannoksena Spikevax-rokotevalmistetta, ja heillä vasta-aineiden määrä oli korkeampi kuin Comirnaty-valmistetta saaneilla.
Spikevax-rokotteen on aikaisemmin havaittu tuottavan yli kaksinkertaiset vasta-ainemäärät verrattuna Comirnaty-rokotteeseen kaksi annosta saaneilla aikuisilla. Vasta-aineiden määrä oli sitä korkeampi, mitä nuoremmista tutkittavista oli kyse.
Vastaavasti on havaittu, että rokotteiden teho alfa- ja deltamuunnoksen aiheuttamaa tartuntaa ja vakavaa tautia vastaan säilyi jonkin verran paremmin kaksi annosta Spikevax-rokotetta saaneilla verrattuna Comirnatylla rokotettuihin.
– Kolmansina rokoteannoksina kannattaa käyttää Spikevaxia erityisesti ikääntyneillä, sillä se näyttää tuottavan voimakkaamman immuunivasteen, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Tehosterokotteen jälkeisiä vasta-ainepitoisuuksia on raportoitu aiemmin joulukuussa julkaistussa englantilaisessa tutkimuksessa. Tutkimuksessa verrattiin tehosterokotuksen jälkeisiä immuunivasteita seitsemällä eri koronarokotteella, joista mRNA-rokotteet tuottivat voimakkaimman vasta-ainevasteen.
Omikronvariantti pystyy väistämään vasta-aineisiin perustuvaa suojaa tartuntaa vastaan, sillä vain osa rokottamalla aikaansaaduista vasta-aineista tunnistaa muuntuneen piikkiproteiinin rakenteita.
– Aiemmissa tutkimuksissa on nähty, että kaksi rokoteannosta saaneilla vasta-aineiden määrä ei ole niin korkea, että se riittäisi tehokkaasti neutraloimaan omikronvarianttia, joskin pidennetyllä annosvälillä rokotetuilla tilanne voi olla hieman parempi, Melin sanoo.
Kolmas rokoteannos nostaa vasta-aineiden määrää korkeammalle tasolle, mikä riittää neutraloimaan myös omikronmuunnosta. Suojan kesto tartuntaa vastaan riippuu siitä, kuinka kauan vasta-aineet säilyvät riittävän korkealla tasolla.
