Henkilöautojen käyttö ja kotitalouksien muu liikenne tuottivat 8,3 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2018. Hallituksen tavoitteena on puolittaa tieliikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2045 mennessä.
Tuoreessa Etla Muistiossa Skenaariolaskelmia kotitalouksien liikennepäästöjen kehityksestä on arvioitu kotitalouksien liikenteen päästöjen kehitystä kolmessa eri skenaariossa.
Muistiosta ilmenee, että päästöjen alenemisen jatkuessa nykykehityksen mukaisesti päästään hyvin lähelle hallituksen tavoitetta kotitalouksien osalta. Kotitalouksien liikenteen päästöjen ennustetaan alenevan vuosina 2005–2030 yhteensä noin 45 prosenttia. Vuoteen 2045 mennessä päästöjen alenema on jo 81 prosenttia.
– Tässä on kuitenkin huomattava, että vuonna 2045 polttomoottoriautojen keski-ikä on jo huomattavan korkea ja niillä ajetaan vähemmän kuin uusilla autoilla. Näin ollen todellinen päästövähennys on todennäköisesti suurempi kuin 81 prosenttia, toteaa laskelmat tehnyt Etlan tutkija Ville Kaitila.
Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskipäästöt ovat pitkään alentuneet hitaasti, mutta väheneminen kiihtyi vuonna 2020 sähkö- ja hybridiautojen osuuden kasvaessa. Tällöin keskipäästöt alenivat liki 12 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2021 tammi-heinäkuussa päästöt alenivat 16 prosenttia vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna.
Päästöjen aleneminen kiihtyy koko ajan, kun ensirekisteröityjen autojen päästöt vähenevät ja vanhaa autokantaa romutetaan. Lukema ei kuitenkaan saavuta nollaa, koska myös polttomoottoriautoja pidetään rekisterissä.
Verotusratkaisuilla vaikutettava kotitalouksien valintoihin
Nyt julkaistussa muistiossa on laskettu kolme erilaista skenaariota kotitalouksien liikennepäästöjen vähenemisestä. Perusuralla keskipäästöt vähenevät kymmenen prosenttia vuodessa. Huonossa skenaariossa alenema on viisi prosenttia ja hyvässä 15 prosenttia.
Huonoin skenaario on Ville Kaitilan mukaan hyvin epätodennäköinen, koska autonvalmistajat ovat lopettamassa uusien polttomoottoriautojen tuottamisen, ja myös Suomen ajoneuvo- sekä polttoaineverotus tukevat vähäpäästöisen ajoneuvon hankintaa.
Loppukädessä kaikki on kuitenkin käyttäjistä kiinni, muistuttaa Kaitila.
– Oletuksena skenaarioissa on, että keskipäästöt kuvaavat autokannan todellisia keskipäästöjä, vaikka valmistajien mittaukset on tehty optimaalisissa olosuhteissa. Lopputuloksiin tämä ei suuresti vaikuta, koska skenaariot on tehty muutosten kautta. On lopulta kuitenkin käyttäjästä kiinni, kuinka ympäristöystävällisesti hän ajaa, ja käyttääkö hän hybridiautossaan vain polttomoottoria, Kaitila huomauttaa.
Hänen mukaansa poliittisilla päätöksillä pitää varmistaa myös julkisen latausinfrastruktuurin riittävyys. Lisäksi päätöksillä voidaan vaikuttaa kotitalouksien valintoihin esimerkiksi jyrkentämällä auto- ja ajoneuvoveron CO2-progressiota.
– Tämä lisäisi kotitalouksien kannustimia vaihtaa vähempipäästöisiin autoihin. Auton omistamiseen ja käyttöön liittyvään verotukseen pitäisi myös tehdä vähintään inflaatiokorjaukset, Kaitila esittää.
