Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Päivi Sillanaukeen mukaan Suomi lähtee koronavirusrokotehankinnassa mukaan Euroopan komission käynnistämään esihankintamekanismiin.
Mekanismi liittyy komission viime viikolla julkaisemaan rokotestategiaan. Komission on tarkoitus neuvotella kaikille EU-jäsenmaille hankintasopimus 4-6 rokoteaihion kautta.
Päivi Sillanaukeen mukaan sopimus tarkoittaa sitä, että Suomi tuskin tekee omia esihankintasopimuksia lääkeyhtiöiden kanssa.
– En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että nämä kahdenväliset sopimukset olisivat ensisijainen keino. Toki hankinta loppuviimein tehdään lääkeyhtiön ja maan kanssa kahdenvälisesti. Mutta tässä voi nyt olla, että Suomelle on etua siitä, että komissio neuvottelee meidän puolestamme ja ostamme ne sitä kautta, Päivi Sillanaukee sanoo Verkkouutisille.
Rokotekehityksen seuraamisesta ja hankintojen valmistelusta vastaavan Sillanaukeen mukaan Suomi todennäköisesti heikentäisi asemaansa komission hankkeessa, jos se lähtisi solmimaan itse kahdenvälisiä sopimuksia lääkeyhtiöiden kanssa.
Tästä syystä myöskään pohjoismaista rokotehankintaa ei nähdä vaihtoehtona.
– Suomi heikentää neuvotteluasemaansa, jos olemme samojen rokotetoimittajien kanssa neuvottelemassa useamman eri tahon toimesta, Sillanaukee sanoo.
– Kun Suomi on myöntävästi vastannut tähän komission ehdotukseen, niin kannattavaa on, että Suomi ei neuvotteluvaiheessa toimi samanaikaisesti samojen toimittajien suuntaan. Tällä tavalla tässä varmasti edetään.
Kriteerit vielä auki
Päivi Sillanaukeen mukaan rokotteiden jakoperusteita puuhataan parhaillaan. Lähtökohtaisesti jakoperuste olisi väestöpohjainen, mutta myös maan epidemiatilanne aiotaan todennäköisesti huomioida.
Joissain maissa saatetaan esimerkiksi rokottaa epidemiatilanteeseen nojaten laajempia joukkoja kuin toisissa maissa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että joissain maissa rokotettaisiin vain pienempiä kohderyhmiä ja toisissa laajempia joukkoja.
Esimerkkinä tästä Sillanaukee mainitsee kehitysmaat, joiden rokotehankinnat turvataan samalla esisopimuksella.
– Voi olla joissakin tapauksessa, että rokotetta kannattaa suunnata myös sinne, missä tautia ei vielä kovin paljoa ole, Sillanaukee sanoo.
– Saattaa olla, että sellaisiin maihin, joilla ei ole niin hyvää terveydenhuoltojärjestelmää kuin meillä on länsimaissa, kannattaakin rokotukset saada hoidettua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sinne. Silloin se vahvistaa myös globaalia suojautumista.
– EU on ilman muuta kohdentamassa toimia myös kehitysmaihin.
Kriteeristöstä vastaa maailman terveysjärjestö WHO, joka on käynnistänyt tätä varten erillisen aallokointiohjelman.
Taustalla neljän allianssi
Euroopassa komission esisopimusmekanismia on edistänyt niin sanottu ”neljän allianssi”, Ranska, Itävalta, Italia ja Hollanti.
Suomen sijoitus rokotejonossa on tässä vaiheessa vielä auki. Sillanaukeen mukaan Suomi on esisopimuksen neuvottelussa muiden EU-maiden kanssa ”samalla viivalla”.
– Etuosto-oikeuksista neuvotellaan sen kokoisia, että siitä riittää kaikille jäsenmaille, Sillanaukee sanoo.
– En itse koe, että Suomi on jäämässä tässä häntäpäähän.
Päivi Sillanaukee vakuuttaa, että Suomi seuraa maailmanlaajuista kehitystä tarkasti. Se myös rahoittaa epidemiavalmius- ja innovaatiokoalition (CEPI) ja Kansainvälisen rokoteinstituutin (IVI, International Vaccine Institute) rokotekehitystä.
Sopimuksen neuvottelusta ja asian edistämisestä on Suomessa vastuussa sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru (sd.). Hän vastaa hankintajonosta ja prosessin etenemisen tiedottamisesta.
Eduskuntaa on määrä informoida esihankintamekanismista tällä viikolla.
