Maamme väkiluku kasvoi viime vuoden aikana 4[nbsp]789 henkilöllä ja oli 5[nbsp]517[nbsp]919. Väkiluvun kasvu oli pienin vuoden 1970 jälkeen.
Viimeisen viiden vuoden aikana suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä on vähentynyt 36029 henkilöllä. Vieraskielisten määrä on kasvanut samaan aikaan 102[nbsp]678 henkilöllä.
Viime vuoden aikana väkiluku kasvoi viidessä maakunnassa ja väheni 14 maakunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, 15[nbsp]400 henkilöllä. Väkiluku väheni määrällisesti eniten Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa.
Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Satakunnan maakunnissa väkiluku väheni määrällisesti eniten lähes 50 vuoteen.
Väkiluku kasvoi 61 kunnassa ja pieneni 248 kunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Vantaalla, 5[nbsp]139 henkilöllä, Helsingissä (4[nbsp]770) ja Espoossa (4[nbsp]588). Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvusta vieraskielisen väestön osuus oli kolme neljäsosaa.
Vieraskielisten osuus väestöstä 7 prosenttia
Suomessa asui vakituisesti viime vuoden lopussa 391[nbsp]746 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on nyt seitsemän prosenttia.
Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkieleltään venäjää puhuvat, 79[nbsp]225 henkilöä, viroa puhuvat (49[nbsp]691) ja arabiaa puhuvat (29[nbsp]462).
Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli vuoden 2018 lopussa korkein Uudenmaan maakunnassa, 13 prosenttia väestöstä ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, kaksi prosenttia.
Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Vantaalla, 19 prosenttia, Espoossa, 17 prosenttia ja Helsingissä, 16 prosenttia.
