Se, mitä Lähi-idässä nyt tapahtuu, ei ole vain uusi alueellinen kriisi. Riskit ydin- ja kemiallisten aseiden näkökulmasta ovat todellisia, kehittyviä ja osin vielä huonosti ymmärrettyjä, kirjoittaa eversti evp. Hamish de Bretton-Gordon The Telegraph-lehdessä.
De Bretton-Gordon on toiminut Britannian armeijan kemiallisten, biologisten, radioaktiivisten ja ydinaineiden (CBRN) aiheuttamien uhkien varautumisyksikön johdossa.
Hänen mukaansa yleinen arvio on, että Iranilla ei vielä ole käyttövalmista ydinasetta tai luotettavaa kuljetusjärjestelmää, mutta sen uskotaan pitävän hallussaan merkittäviä määriä rikastettua uraania.
– Pelkästään tämä muodostaa uskottavan uhan. Vaikka varsinaista ydinasetta ei olisi, materiaalia voidaan käyttää radiologisessa laitteessa, niin sanotussa likaisessa pommissa. Sen tarkoitus ei ole ensisijaisesti aiheuttaa massiivista tuhoa, vaan saastuttaa ympäristöä, häiritä toimintaa ja synnyttää pelkoa.
Välittömämpi ydinuhka ei De Bretton-Gordonin mukaan kuitenkaan välttämättä liity aseisiin vaan infrastruktuuriin. Iran julkaisi tiistaina uuden kohdelistan, johon kuuluu myös Arabiemiraattien Barakahin ydinvoimala Persianlahden rannikolla noin 300 kilometrin päässä Abu Dhabista. Seuraukset alueelle olisivat merkittävät ja pitkäkestoiset.
– Kemialliset aseet ovat toinen huolenaihe. Iranilla on edelleen tekninen osaaminen tällaisten aineiden kehittämiseen, ja sen kemiallisten aseiden käyttö Iran–Irak-sodan aikana on hyvin dokumentoitu. Toimiessani Irakin kurdien peshmerga-joukkojen kemiallisten aseiden neuvonantajana vuosina 2015–2017 Isisin ja Iranin tukemat joukot hyökkäsivät meitä vastaan kloorilla ja sinappikaasulla. On perusteltua olettaa, että Iranilla on yhä tällaisia kykyjä, kertoo De Bretton-Gordon.
Myös kemiallisten aseiden suhteen suurempi riski liittyy teollisuuslaitoksiin.
– Venäjä on Ukrainassa iskenyt toistuvasti teollisuuslaitoksiin, joissa on vaarallisia aineita, ja muuttanut siviili-infrastruktuuria käytännössä kemiallisiksi aseiksi. Tällainen toiminta on helposti kiistettävissä, mutta erittäin vaarallista suojaamattomalle väestölle.
– Huolestuttavia merkkejä vastaavista riskeistä on jo nähtävissä. Erityisen huolestuttavia ovat iskut veden suolanpoistolaitoksiin. Niissä käsitellään ja varastoidaan suuria määriä teollisuuskemikaaleja, ja vahingot voisivat johtaa merkittäviin myrkkyvuotoihin. Tiheästi asutuilla rannikkoalueilla seuraukset siviileille ja pelastushenkilöstölle voisivat olla vakavat. Konfliktin kärjistyessä tällaiset iskut todennäköisesti lisääntyvät sekä määrältään että laajuudeltaan, De Bretton-Gordon sanoo.
Iranin asevoimien upseerit puolestaan ovat varoitelleet maan ”uudesta salaisesta aseesta”, jolla isketään vihollisiin niin, että ”paikatkin lähtevät hampaista”. Nämä uhkaukset asiantuntijat ovat kuitenkin arvioineet lähinnä retorisiksi. Iran on esittänyt vastaavia aiemminkin.
”Seuraukset pitkäkestoisia”
Hamis de Bretton-Gordonin mukaan sodan ydin- ja kemiallinen ulottuvuus ei saa riittävästi huomiota. Riskit ovat todellisia ja seuraukset kauaskantoisia.
– Olemme nähneet aiemmin, erityisesti syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen, mitä tapahtuu, kun pelastushenkilöstö altistuu vaarallisille aineille ilman riittävää suojaa. Pitkäaikaiset terveysvaikutukset, kuten hengityssairaudet ja syöpä, olivat merkittäviä, hän muistuttaa.
Evp-upseerin mielestä presidentti Donald Trumpin ja lännen tulisi vetää selkeä punainen viiva ydinvoimaloihin kohdistuville iskuille ja kemiallisten aseiden käytölle.
– Eikä sen tule olla [Barack] Obaman aikainen punainen viiva, joka katoaa ensimmäisen haasteen edessä. Obaman linja kemiallisten aseiden käytöstä Syyriassa mureni syyskuussa 2013, mikä johti kuolemaan ja valtavaan kärsimykseen, kun Bashar al-Assadin hallinto käytti kemiallisia aseita omia kansalaisiaan vastaan, sanoo De Bretton-Gordon, joka on kirjoittanut muistelmat työstään Assadin kemiallisten aseiden jäljittäjänä.
– Tämä heikkouden osoitus rohkaisi myös [Vladimir] Putinia hyökkäämään Ukrainaan, koska hän arvioi lännen jäävän toimettomaksi. Mullaheille ei pidä jättää epäilystäkään siitä, että nuo ajat ovat ohi.
De Bretton-Gordon jatkaa, että jos moraalia tai pidäkkeitä ei olisi, kemiallisia aseita käytettäisiin jatkuvasti. Ne ovat poikkeuksellisen tehokkaita, helppoja ja halpoja.
– Arvioni mukaan Teheranin jäljellä oleva johto ja vallankumouskaarti ei koe tällaisia pidäkkeitä tai tunnontuskia, ja meidän on varauduttava siihen, mitä siitä seuraa, hän toteaa.