Pohjoismaiden ja Baltian maiden keskinäinen yhteistyö tiivistyy yhä kiivaammassa tahdissa. Kehitys voisi Viron parlamentin ulkoasiainvaliokuntaa johtavan Marko Mihkelsonin mielestä johtaa ”Yhdistyneeseen Pohjolaan”.
– Euroopan ja koko maailman geopoliittinen asetelma on muuttunut viime vuosina nopeammin kuin useimmat meistä olisivat voineet vielä kymmenen vuotta sitten kuvitella. Tämän laajan myllerryksen ja kasvavan epävarmuuden keskellä on kuitenkin yksi myönteinen kehityskulku, joka ansaitsisi paljon enemmän huomiota: Pohjoismaiden ja Baltian maiden NB8-yhteistyökehyksestä on tullut yksi vapaiden maiden vaikutusvaltaisimmista ja yhtenäisimmistä alueellisista voimatekijöistä, Mihkelson kirjoittaa virolaisessa Edasi-lehdessä.
Kyse on ollut hänen mukaansa tulosta vaiheittaisesta prosessista, joka tuli mahdolliseksi Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991. Baltian maiden itsenäisyyden palauttaminen avasi niille ovet yhteistyölle Pohjoismaiden kanssa, ja alueellisten jännitteiden lientyminen loi olosuhteet, joiden myötä Suomesta ja Ruotsista tuli vuonna 1995 EU:n jäseniä.
– Geopoliittisen prosessin strateginen huipentuma koettiin vasta taannoin, kun Suomi ja Ruotsi liittyivät Natoon vuosina 2023 ja 2024. Se oli yksi alueemme suurimmista geopoliittisista voitoista – todella historiallinen käännekohta, jota ei pidä vain arvostaa, vaan myös tietoisesti vahvistaa joka päivä. Koskaan ennen kaikki Pohjoismaat ja Baltian maat eivät ole kuuluneet samaan yhtenäiseen puolustusliittoon, Mihkelson toteaa.
Kun sääntöperusteinen kansainvälinen järjestelmä on koetuksella ja suurvaltojen kilpailu kiristymässä, Pohjoismaiden ja Baltian NB8:sta on hänen mukaansa tullut eräänlainen rauhan, vakauden ja luotettavuuden keidas.
– NB8:n vahvuus ei piile pelkästään turvallisuudessa. Alueen väkiluku on yhteensä 33 miljoonaa, ja se sijoittuu kärkeen elämänlaatua ja yhteiskunnallista kehitystä mittaavissa globaaleissa indekseissä. Yhteiskuntamme ovat avoimia, koulutettuja ja monikielisiä. Tämä luo luonnollisen perustan tiiviille yhteistyölle ja innovaatioille, hän sanoo. Myös taloudessa NB8 on hänen mukaansa erittäin varteenotettava tekijä.
– Toinen NB8-maita määrittävä piirre on niiden vahva asenne puolustukseen. Kaikki kahdeksan maata ovat Naton jäseniä, ja seitsemän maata sijoittuu liittokunnan kärkikymmenikköön puolustusmenojen bkt-osuudella mitattuna. Olemme myös Ukrainan suurimpia tukijoita suhteessa taloutemme kokoon. Viimeisten neljän vuoden aikana olemme antaneet apua yhteensä yli 40 miljardia euroa. Me ymmärrämme hyvin, että koko Euroopan tulevaisuus ratkaistaan Ukrainassa, Mihkelson toteaa.
Yksi keskeisimmistä pilareista
Seuraava luonteva askel voisi Marko Mihkelsonin mielestä olla Baltian maiden liittyminen Pohjoismaiden neuvostoon, jolloin tiivistyvä poliittinen ja strateginen yhteistyö saisi vihdoin myös institutionaalisen muodon.
– On myös aika syventää alueellista puolustusyhteistyötä entisestään. Se tarkoittaa sekä yhteisiä harjoituksia, kuten Naton parhaillaan käynnissä olevaa laajamittaista Cold Response 2026 -harjoitusta, että entistä tiiviimpää yhteistyötä puolustusteollisuuden kehityshankkeissa, hän sanoo.
– Myös arktisella alueella on syntymässä uusi strateginen ulottuvuus. Alueen nopeasti muuttuva geopoliittinen ja taloudellinen toimintaympäristö edellyttää tiiviimpää yhteistyötä turvallisuudessa, ympäristönsuojelussa ja uusien taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä, hän toteaa.
Jos Islanti järjestää elokuussa kansanäänestyksen EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta, se saattaa hänen mukaansa käynnistää uuden keskustelun jäsenyydestä myös Norjassa. Jos molemmat maat lopulta päättäisivät liittyä unioniin, se huipentaisi Pohjoismaiden poliittisen yhdentymisen. Tällaisessa skenaariossa NB8 ei olisi Mihkelsonin mielestä enää vain alueellinen yhteistyörakenne, vaan myös yksi Euroopan poliittisen ja turvallisuusarkkitehtuurin keskeisimmistä pilareista.
– Tulevaisuudessa NB8-yhteistyö voisi laajentua entisestään. Tiiviimmät strategiset siteet Puolan, Saksan, Alankomaiden ja Britannian kanssa loisivat Pohjois-Eurooppaan uuden turvallisuus- ja yhteistyöakselin. – Kasvavan epävarmuuden maailmassa ajatus yhdistyneestä Pohjolasta on enemmän kuin pelkkä alueellinen visio. Se on realistinen strateginen hanke – vapaan maailman vahvuuden uusi vahvuuden pilari, joka nojaa demokratiaan, luottamukseen ja yhteiseen vastuuseen turvallisuudestamme, Mihkelson kiteyttää.