Maailman energiamarkkinoilla on käynnissä poikkeuksellisen vakava kriisi, joka voi johtaa siihen, että kokonaiset maat jäävät ilman öljyä ja kaasua.
Telegraphin analyysin mukaan tilanne on nopeasti pahentunut Lähi-idän sotatoimien laajentuessa energiainfrastruktuuriin.
Euroopan maakaasun viitehinta oli vielä helmikuussa noin 29 euroa megawattitunnilta. Pankkijätti Bank of America arvioi, että hinta voi nousta jopa 500 euroon, jos Hormuzin salmi pysyy suljettuna kymmenen viikon ajan. Tällainen taso ylittäisi selvästi Ukrainan sodan alkuvaiheen ennätykset ja aiheuttaisi vakavan talouskriisin Euroopassa, Britanniassa ja Aasiassa.
Tilanne kärjistyi entisestään Israelin iskettyä Iranin South Pars -kaasukentälle. Iran puolestaan vastasi hyökkäämällä Qatarin Ras Laffanin LNG-laitokseen, joka tuottaa noin viidenneksen maailman nesteytetystä maakaasusta.
Vauriot ovat mittavia, ja tuotannon palautuminen voi kestää kuukausia. Qatarin energiayhtiön mukaan jopa 17 prosenttia tuotannosta voi olla poissa käytöstä useiden vuosien ajan.
Öljymarkkinoilla tilanne on yhtä vaikea, vaikka futuurihinnat eivät vielä täysin heijasta todellisuutta. Fyysisistä toimituksista maksetaan huomattavasti korkeampia hintoja kuin Brent-viitehinta antaa ymmärtää. Aasiassa jalostamot maksavat jopa 170 dollaria tynnyriltä, ja lentopolttoaineen hinnat ovat nousseet Rotterdamissa yli 200 dollariin.
S&P Global Energyn öljyanalyysistä vastaava Kurt Barrow varoittaa, että saatavuus voi romahtaa nopeasti.
– Jos salmi pysyy kiinni kaksi kuukautta, jalostamot jäävät ilman raaka-ainetta. Se johtaa säännöstelyyn, hamstraukseen ja paniikkiostoksiin, hän sanoo.
Barrow’n mukaan markkinoilta puuttuu tällä hetkellä jopa 15 miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä. Erityisen vaikea tilanne on jalostetuissa tuotteissa, kuten dieselissä ja lentopolttoaineessa. Sota-alueella sijaitsee 68 jalostamoa.
Lisäksi noin 10,5 miljoonan tynnyrin päivittäinen tuotanto on pysähtynyt varastotilojen puutteen ja drooni-iskujen vuoksi. Pitkittyessään kriisi voi aiheuttaa pysyviä vaurioita öljykentille.
Carlyle Groupin energia-asiantuntija Jeff Currie arvioi, että tilanne on vakavampi kuin Venäjän hyökkäyksen aiheuttama energiashokki vuonna 2022.
– Saatamme joutua keskeyttämään lentoliikennettä, sulkemaan kemiantehtaita ja hyväksymään pienemmät sadot, hän varoittaa.
Currien mukaan öljy ja kaasu ovat niin keskeinen osa taloutta, että niiden häiriöt heijastuvat nopeasti monille sektoreille, kuten ruokatuotantoon, logistiikkaan ja teollisuuteen. Markkinoilla ei kuitenkaan vielä näy täyttä paniikkia. Currie vertaa tilannetta alkuvuoteen 2020, jolloin koronapandemian uhkaa vähäteltiin.
JP Morganin tutkimusjohtaja Natasha Kaneva arvioi, että kriisi näkyy viiveellä Euroopassa. Aasia kärsii jo toimituskatkoista, mutta Eurooppaan kuljetukset kestävät pidempään, mikä siirtää vaikutuksia eteenpäin.
Samaan aikaan markkinoilla pelätään Valkoisen talon mahdollisia linjauksia. Huhut mahdollisesta öljynvientikiellosta ovat voimistuneet, mikä voisi poistaa globaalilta markkinalta jopa 7–8 miljoonaa tynnyriä päivässä.
Tällainen ratkaisu voisi hetkellisesti hillitä Yhdysvaltain kotimaan hintoja, mutta asiantuntijoiden mukaan se iskisi rajusti maailmantalouteen ja lopulta myös Yhdysvaltoihin itseensä.
Lisäriskejä tuo Jemenin huthikapinallisten mahdollinen osallistuminen konfliktiin. Aseryhmä voisi häiritä tankkeriliikennettä Punaisellamerellä ja nostaa hintoja entisestään.
RBC Capitalin analyytikko Helima Croft varoittaa tilanteen herkkyydestä.
– Jo muutama ohjus Bab el-Mandebin salmessa voisi nostaa öljyn hintaa selvästi lisää, hän sanoo.
Yhdysvallat on paremmin suojassa kaasukriisiltä, mutta ei öljyn hinnannousulta. Bensiinin hinta on jo ylittänyt neljä dollaria gallonalta useissa osavaltioissa.
Optimistisimmassa skenaariossa tilanne rauhoittuisi, jos Yhdysvallat vetäytyisi konfliktista markkinapaineen alla. Toisaalta Iran voi jatkaa kuljetusreittien häirintää pitkään, mikä pidentäisi kriisiä ja syventäisi sen vaikutuksia.
Energiamarkkinoilla varaudutaan nyt siihen, että edessä voi olla harvinainen tilanne: fyysinen pula eikä pelkkä hinnannousu.