Liikenneturvan kyselyssä kolme viidestä suomalaisesta paheksuu ajamista sairaana. Silti joka kymmenes kuljettaja kertoo ajaneensa edellisen vuoden aikana autoa, vaikka on tuntenut olonsa liian sairaaksi ajamaan.
– Ajokunto voi heikentyä reippaasti jo pelkästä flunssasta. Sairaana tai huonovointisena vireys ja tarkkaavaisuus kärsivät, eikä ajatus juokse, jolloin virhearviointien riski liikenteessä kasvaa. Puhumattakaan sairauksista, joissa voi menettää toimintakykynsä tai tajuntansa äkillisesti. On tärkeää välttää ajamista, kun olo on heikko tai huono, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm tiedotteessa.
Autoilijoista jotkut eivät välitä lääkepurkin varoituksista, kyselystä ilmenee.
Liikenneturvan kyselyssä 81 prosenttia kuljettajista kertoo selvittävänsä, heikentääkö hänelle määrätty uusi lääke ajokuntoa. Viisi prosenttia on ajanut autoa, vaikka on ottanut ajokykyä heikentävää lääkettä. Peräti 20 prosenttia kuljettajista on sitä mieltä, että reseptivapailla lääkkeillä ei voi olla vaikutusta ajokykyyn.
– Lääkkeitä käyttävän tulee selvittää lääkkeen vaikutukset ajoneuvon kuljettamisen turvallisuuteen. Etenkin uuden lääkkeen vaikutuksia omassa kehossa on syytä aina tunnustella ennen ajamista, jos se esimerkiksi väsyttää, Nyholm korostaa.
Tietoa lääkkeen vaikutuksista ajamiseen saa lääkäriltä, apteekista ja pakkausselosteesta. Apteekkari Anja Elfving kannustaa kysymään rohkeasti apteekista myös käsikauppatavaroiden vaikutuksista ajamiseen.
– Punainen varoituskolmio lääkepurkin kyljessä tarkoittaa, että lääkkeellä on todettuja haittavaikutuksia ajamiseen. Esimerkiksi monet rauhoittavat lääkkeet sekä unilääkkeet lisäävät rattiin nukahtamisen riskiä. Myös allergialääkkeet voivat väsyttää. Lääkkeiden yhteisvaikutuksiakaan ei pidä unohtaa, hän muistuttaa.
Liikenneturvan kyselyssä lähes jokainen kertoo suhtautuvansa vakavasti varoitukseen lääkkeen haittavaikutuksista ajamiseen, jos siitä kertoo lääkäri tai apteekin henkilöstö. Pakkausselosteen tai perheenjäsenen sanomana viestiä ei oteta niin vakavasti.