Pitäisikö opettajista perustaa rekisteri?

Kansanedustajan mukaan rekisterillä voitaisiin vahvistaa opetuksen laatua.
Opettaja työssään. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Opettaja työssään. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Opettajataustainen kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kysyy hallitukselta, aikooko se toteuttaa valtakunnallisen opettajarekisterin tällä hallituskaudella. Heinonen jätti asiasta kirjallisen kysymyksen.

Heinonen kertoo, että opettajarekisterin valmistelu eteni pitkälle edellisen hallituksen aikana. Hänen mukaansa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen selvitykset, vaikutusarviot ja kustannuslaskelmat ovat jo olemassa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Heinonen perustelee rekisteriä sillä, että sen avulla opetuksen järjestäjillä, oppilailla ja vanhemmilla olisi käytössään ajantasainen tieto opettajien kelpoisuuksista ja täydennyskoulutuksesta.

Hän nostaa esiin myös sijaisjärjestelyt. Heinosen mukaan opettajan sijaisena voi nykyisin toimia lähes kuka tahansa, vaikka tehtävänimike on edelleen opettaja.

– Rekisterin avulla voitaisiin varmistaa, että jokaisen oppilaan opetuksesta vastaa pätevä ja koulutettu opettaja, kirjallisessa kysymyksessä kerrotaan.

– On merkittävä ero siinä, opettaako oppilasta pedagogisesti koulutettu opettaja vai tehtävään palkattu sijainen ilman koulutusta.

Heinosen mukaan opettajarekisteri olisi kustannustehokas keino vahvistaa opetuksen laatua ja tasa-arvoa tilanteessa, jossa suomalaisten oppimistulokset ovat heikentyneet ja oppimisen tuen tarve kasvanut.

Poimintoja videosisällöistämme

Hänen mukaansa Suomesta puuttuu tällä hetkellä tarkka tieto koulutettujen opettajien määrästä, osaamisprofiileista ja täydennyskoulutustarpeista. Tämä vaikeuttaa sekä opettajankoulutuksen suunnittelua että alueellista rekrytointia.

– Tilanne korostuu erityisesti oppimisen tuen lakiuudistuksen myötä, jolloin esimerkiksi erityisopettajien riittävyys ja saatavuus ovat keskeisiä edellytyksiä uudistusten onnistumiselle. Ilman kelpoisia opettajia uudistusten tavoitteet jäävät helposti toteutumatta. Lisäksi syntyvyyden lasku haastaa kuntia tarkastelemaan, miten opetusta järjestetään yhdenvertaisesti ja laadukkaasti kaikille lapsille ja nuorille eri puolilla Suomea.

Heinonen muistuttaa, että opettajarekisteristä on avattu joulukuussa myös kansalaisaloite.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– On syytä kysyä, miksi tämä koulutuksen laadun ja yhdenvertaisuuden kannalta keskeinen uudistus ei ole edennyt.

Nykyisistä varapuheenjohtajista ehdolle ovat ilmoittautuneet Antti Häkkänen ja Karoliina Partanen.
Pääministerin mukaan ydinenergialain muutoksissa on kyse Nato-jäsenyyden sinetöimisestä.
Ilkka Oksala puuttuisi myös kotihoidon tukeen, joka syrjäyttää naisia työelämästä.
Mainos