Helsingin nopeasti kasvava sähkönkulutus voi lisätä painetta nostaa sähkön siirtohintoja koko maassa, kertoo Kauppalehti.
Sähkötehon tarpeen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan 2020-luvulla, mikä pakottaa verkkoyhtiö Helen-sähköverkon ja kantaverkkoyhtiö Fingridin suuriin verkkoinvestointeihin.
Helsingin sähkötehon tarve oli pitkään noin 800 megawatin tasolla, mutta on noussut jo yli 1 000 megawattiin. Lähivuosille päätetyt hankkeet nostaisivat kulutuksen noin 1 500 megawattiin ja todennäköisesti toteutuvat investoinnit jopa 1 600 megawattiin, kertoo Helenin sähköverkon toimitusjohtaja Markus Lehtonen KL:lle.
Kulutuksen kasvua selittää erityisesti energiantuotannon sähköistyminen. Käytöstä poistettuja kivihiilivoimaloita korvataan suurilla sähkökattiloilla ja lämpöpumpuilla. Lisäksi meriliikenteen sähköistyminen lisää kysyntää: Viking Line suunnittelee Helsingin ja Tallinnan välille täyssähköistä matkustaja-autolauttaa, jonka akkujen lataaminen satamassa vaatisi lähes sadan megawatin tehon.
Kasvava kulutus vaatii mittavia investointeja sähköverkkoon. Helen suunnittelee uutta 400 kilovoltin suurjännitelinjaa Vanhastakaupungista Sörnäisiin ja myöhemmin Ruoholahteen, ja yhtiön verkkoinvestointien arvioidaan kaksinkertaistuvan noin 25 miljoonasta eurosta vuodessa.
Investointien kustannukset voivat heijastua myös sähkön siirtohintoihin. Lehtosen mukaan paineita tulee paitsi jakeluverkon investoinneista myös kantaverkon maksuista, jotka jakautuvat kaikkien sähkönkäyttäjien maksettaviksi. Siksi vaikutukset ulottuvat koko Suomeen. Lisäksi Etelä-Suomen vähäinen sähköntuotanto lisää riippuvuutta kantaverkosta, mikä korostaa Fingridin investointien merkitystä.