Pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi keskiviikkona eduskunnalle ilmoituksen sosiaali- ja terveyspalveluista sekä hyvinvointialuemallin kehittämisestä.
– Sosiaali- ja terveydenhuolto koskettaa jokaista suomalaista jossain vaiheessa elämää. Vauvasta vaariin, synnytyssairaalasta hammaslääkärituoliin tai onnettomuuden sattuessa päivystykseen. Meillä on yhteinen tavoite: kaikkein tärkeintä on turvata hoito, palvelut ja hoiva, jota jokainen elämänsä eri vaiheissa tarvitsee, pääministeri sanoi puheessaan.
Tähän työhön hallitus Orpon mukaan ryhtyi kautensa alussa keväällä 2023.
– Hallitus sai viestikapulan ajassa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kasvoivat hallitsemattomasti, hoitojonojen kasvulle ei näkynyt loppua ja henkilöstöpula oli akuutti ympäri Suomea. Ihmisten luottamus sote-palveluihin oli laskenut tuntuvasti koronakriisin myötä. Suomen historian suurin hallinnon uudistus oli juuri tehty, Orpo muisteli.
– Hallitus näki päätetyssä mallissa ongelmansa. Mallin romuttaminen ei kuitenkaan ollut vaihtoehto, koska sen kanssa oli painittu jo kolme vaalikautta. Päätimme keskittyä siihen, miten saamme mallin toimimaan ja sen valuviat korjattua. Hallitusohjelmassa annoimme sotelle merkittävän painoarvon. Kirjasimme ohjelmaan kymmenittäin toimia, joilla sote-palveluiden luisu saadaan pysäytettyä.
Pääministeri luetteli puheessaan, mitä hallitus on kolmen vuoden aikana tehnyt.
– Sovimme työrauhasta alueille vuosille 2023–2025. Tänä aikana tilanne on saatu vakautettua. Olemme turvanneet sote-palveluiden rahoituksen kasvun. Norminpurun myötä alueet ovat saaneet lisää liikkumatilaa järjestää palvelut itsehallintonsa pohjalta. Hyvän työn ohjelman turvin hyvinvointialueiden henkilöstöpulaa on saatu helpotettua. Digi- ja etäpalvelut ovat arkipäiväistyneet, ja jo yli miljoonalla suomalaisella on nimetty omalääkäri. Hoitojonojen kasvu on pysähtynyt. Alueiden talous on isossa kuvassa kääntynyt, Orpo sanoi.
– Eikä tarvitse uskoa vain minua. Lukuisten kansallisten asiantuntija-arvioiden perusteella palvelut toimivat aiempaa paremmin ja yhdenvertaisemmin, hän jatkoi.
Pääministerin mukaan suurin kiitos kuuluu alueiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja vastuullisille päättäjille.
– He ovat tehneet valtaisan työn.
Hallitus on Orpon mukaan tukenut alueiden työtä monin tavoin.
– Olemme tukeneet alueita omalääkärimallien kehittämisessä, viimeisenä 40 miljoonan euron lisäpanostuksella. Lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseen varasimme 30 miljoonaa euroa. Vammaispalveluihin 20 miljoonaa euroa. Nuorten huumekuolemien ja C-hepatiitin ehkäisyyn 17,5 miljoonaa euroa. Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauteen sekä suomalaisten gynekologikäynteihin ja hedelmöityshoitoihin kohdensimme kymmeniä miljoonia euroja, Orpo luetteli.
Orpo muistutti, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus tänä vuonna on kokonaisuudessaan neljä miljardia euroa korkeampi kuin hänen aloittaessaan pääministerinä.
– Vaikka olemme joutuneet tinkimään monista valtion menoista, olemme onnistuneet täyttämään edellisen hallituksen jättämän kuopan sote-rahoituksessa. Se näkyy siinä, miten alueiden massiiviset 1,5 miljardin euron alijäämät vuonna 2023 ovat kääntyneet yli 600 miljoonan euron ylijäämäksi viime vuonna. Lähes kaikilla alueilla kustannusten nousu on taittunut.
Pääministeri kertoi lähettävänsä kaikille eduskuntaryhmille pyynnön nimetä kaksi edustajaa parlamentaariseen työryhmään. Sen tehtävänä on pohjustaa sote-järjestelmän jatkokehittämistä ensi vaalikaudella.
– Parlamentaariselta työryhmältä toivon, että rohkean uudistamisen aika ei pääty tähän vaalikauteen. Suomalaisten luottamuksen vahvistaminen edellyttää päättäjiltä kykyä muuttaa ihmisten huoli ja havainnot selkeäksi tulevaisuuskuvaksi. Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että apua saa ja hoitoon pääsee silloin, kun tarvitsee.