Sekä Venäjä että Ukraina pyrkivät aktiivisesti muokkaamaan yli neljä vuotta jatkuneeseen täysimittaiseen hyökkäyssotaan liittyviä mielikuvia vaikuttaakseen rauhanprosessiin, jonka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pian toisen virkakautensa alettua käynnisti.
Kreml korostaa joukkojensa vähäistäkin etenemistä todisteena Venäjän voiton väistämättömyydestä, kun taas Ukraina pyrkii kiinnittämään huomion hyökkääjän kasvaviin tappioihin taistelukentällä, Henry Jackson Society -ajatuspajan sotilasasiantuntija David Kiritšenko toteaa Atlantic Councilin julkaisemassa artikkelissa.
Ukrainan johto tunnustaa, että maan asevoimilla ei tällä hetkellä ole riittävää sotilaallista voimaa kaikkien Venäjän miehittämien alueiden vapauttamiseksi. Ukrainan strategisena prioriteettina vuonna 2026 onkin sen sijaan aiheuttaa Venäjälle mahdollisimman suuria tappioita ja siten osoittaa, että Vladimir Putinin hyökkäyssota on kestämätön.
Puolustusministeri Myhailo Fedorov on asettanut tavoitteeksi eliminoida jopa 50 000 venäläissotilasta kuukaudessa.
Vaikka Venäjän armeija on pitänyt taistelukentällä aloitteen käsissään vuoden 2023 lopulta lähtien, se ei ole kyennyt saavuttamaan merkittäviä läpimurtoja, vaan maksanut vaatimattomasta etenemisestään erittäin korkean hinnan, Kiritšenko muistuttaa.
– Myös taistelukenttä itsessään on muuttunut: alkuvuosien selkeärajaiset rintamalinjat ovat väistyneet muuttuvan harmaan vyöhykkeen tieltä, jota hallitsevat kaikkialla läsnäolevat droonit. Tämän seurauksena panssaroitujen yksiköiden ja massiivisen jalkaväen suuria hyökkäyksiä on nyt erittäin vaikeita toteuttaa, hän huomauttaa.
– Putinin komentajilla on kova poliittinen paine vallata lisää alueita, joten Venäjän on jatkettava hyökkäysoperaatioita. Tämä asettaa Ukrainan puolustavana voimana vahvaan asemaan. Venäjän tappiot ovat Ukrainan viranomaisten mukaan nousseet viime aikoina ennätykselliseen yli 30 000 mieheen kuukaudessa. Ensimmäistä kertaa sodan aikana Venäjän menetykset ovat nyt suuremmat kuin kuukausittainen värvättyjen määrä, hän toteaa.
Venäjän kyky kestää tappioita ei ole rajaton, ja mitä kauemmin sota jatkuu, sitä vaikeammaksi sen ylläpitäminen Moskovalle hänen mukaansa käy – etenkin, jos tappiot edelleen kasvavat.
Osana pyrkimyksiään Venäjän tappioiden maksimoimiseksi Ukraina on luonut digitaalisen infrastruktuurin, jonka avulla droonisodankäynti on muutettu järjestelmälliseksi kulutussodaksi.
Kaikki hyökkääjälle tuotetut miehistö- ja kalustotappiot kirjataan, varmistetaan ja analysoidaan, minkä ansiosta ukrainalaiskomentajat voivat tunnistaa tehokkaimmat yksiköt ja mukauttaa taktiikkaansa tarpeen mukaan.
– Ukrainan strategia tuottaa silmiinpistäviä tuloksia. Pelkästään joulukuussa 2025 ukrainalaiset drooniyksiköt ilmoittivat osuneensa yli 100 000 venäläiskohteeseen, mikä on 31 prosentin lisäys edelliskuukauteen verrattuna, Kiritšenko sanoo.
Jos Venäjän tappiot syvenevät, Putinilla ei hänen mukaansa ole kovin hyviä vaihtoehtoja jäljellä, vaan Kreml saattaa joutua valitsemaan mobilisaation, värväyspalkkioiden kasvattamisen ja hyökkäysoperaatioiden supistamisen välillä.
– Kaikki nämä vaihtoehdot voivat lisätä kotimaista epävakautta. Viime päivinä on spekuloitu paljon sillä, että Venäjän pyrkimykset estää Telegram-sovelluksen käyttö saattavat heijastella Kremlin kasvavaa huolta mahdollisista levottomuuksista, Kiritšenko toteaa.
– Suurimman osan sodan ajasta venäläiset ovat kokeneet hyökkäyksen Ukrainaan kaukaiseksi konfliktiksi. Kasvavat uhriluvut ja niiden rinnalla syvenevä taloudellinen ahdinko voivat vähitellen heikentää tätä etäisyyden tunnetta ja lisätä painetta Kremliä kohtaan, hän ennustaa.