Sota Lähi-idässä jatkunee päiviä tai jopa viikkoja. Vaikutukset voivat olla moninaisia, kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) pohtii blogissaan.
Israel ja Yhdysvallat hyökkäsivät viikonloppuna Iraniin. Iranin ylimmän johtajan Ali Khamenein kerrotaan kuolleen iskuissa. Johtajan kuolema ei kuitenkaan tarkoita Iranin antautumista. Heinonen muistuttaa, että maan hallinto ei välttämättä kaadu ykkösjohtajien kuolemiin.
– Ainakin nyt maa vannoo kostoaan ja onkin jatkanut iskujaan lähialueelle Yhdysvaltoja tukeviin maihin. Yön uutiset kertoivat myös [terroristijärjestö] Hizbollahin aktivoituneen kostotoimiin ja CNN kertoi Yhdysvaltain varautuvan myös itsemurhaiskuihin Näiden kohteeksi arvioidaan nyt ennen muuta eri yhdysvaltalaiskohteet alueella eli esimerkiksi lähetystöt, Heinonen kertaa tapahtumia.
CNN:n lähteiden mukaan suurimmat huolet kohdistuvat Tel Avivin, Jerusalemin ja Qatarin ympäristöön. Lisäksi Yhdysvaltain suurlähetystön suunnalta on noussut savua Kuwaitissa. Räjähdyksiä on raportoitu lisäksi esimerkiksi Dohassa, Dubaissa, ja Abu Dhabissa.
– Turvatoimia on lisätty myös Yhdysvalloissa. FBI:n agenteille on annettu tehtäväksi ”pitää tarkasti silmällä Yhdysvaltojen sisällä olevia kiinnostavia henkilöitä, jotka Iranin iskut saattaisivat aktivoida tai laukaista”, Heinonen toteaa.
Merkille pantavaa yön tapahtumissa oli Heinosen mukaan myös se, että Kyprokselle Iso-Britannian Akrotírin tukikohtaan tehtiin yön aikana miehittämättömällä Shaded 136-lennokilla isku.
– Isku lienee syytä siitä, että aiemmin Britannian kerrottiin antaneen Yhdysvalloille luvan käyttää tukikohtaansa iskuun Irania vastaan. Kypros sen sijaan on ilmoittautunut pysyttelevänsä sotatoimien ulkopuolella, Heinonen arvioi.
Iraniin tehtyjen iskujen taustalla on maan ydinaseohjelma. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kehottanut Iranin vallankumouskaartia luopumaan aseista.
– Näin ei ainakaan toistaiseksi ole tapahtunut ja Teheranin ontuvaksi tuhottu hallinto on päinvastoin kertonut kieltäytyvänsä neuvotteluista yhdysvaltalaisten kanssa. Tilanne saattaa toki muuttua nopeastikin ja toisaalta samaan aikaan Iranin kansaa on kannustettu käyttämään hetkeä hyväkseen, Heinonen toteaa.
Myös Trump kehotti Iranin kansaa nousemaan ylös ja syöksemään islamilaisen hallinnon vallasta sanoen: ”Olkaa rohkeita, olkaa pelottomia, olkaa sankarillisia ja ottakaa maanne takaisin.”
Tapahtumien vaikutukset Eurooppaan selvinnevät lähipäivinä, Heinonen arvioi.
– Ainakin taloudellisia tullee maailman laajuisestikin jo yksin Hormuzinsalmen ollessa de facto pelistä pois ainakin nyt ja ehkä pidempäänkin. Ensitiedot jo kertovat raakaöljyn Brent-viitelaadun barrelihinnan nousseen noin 13 prosenttia eli 82 dollariin barrelilta. Hinta on jo nyt korkein sitten viime vuoden tammikuun.
– Mutta myös turvallisuuteen tapahtumilla voi olla vaikutuksia, jos Yhdysvallat pyytää ja saa tukea toimilleen kumppanimailtaan Euroopasta ja myös välillisesti esimerkiksi kohoavan terrorismiuhan myötä, Heinonen jatkaa.
Hän muistuttaa, että Yhdysvaltain voima Israelin kanssa on toki kiistaton ja tilanne saattaa Iraninkin suhteen muuttua nopeastikin.
– Välttämättä tällainen muutos ei kuitenkaan sammuta kyteviä kostosuunnitelmia ja terroristisolujen virkoamista.
– Täytyy toivoa, että Iranin kansa kuitenkin nyt näkisi vapautensa päivät.
Samaan aikaan on hänen mukaansa tärkeää muistaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu.
– Ukrainaa emme saa hetkeksikään unohtaa eikä huomiomme saa sieltä pois kääntyä. Voi hyvin olla, että ukrainalaiset tarvitsevat Eurooppaa lähipäivinä ja kuukausina vielä aiempaa enemmänkin.