Poliisin rooli lähisuhdeväkivallan torjunnassa ja niiden selvittämisessä on herättänyt keskustelua viime aikoina. Oikeuskansleri kiinnitti viime syksynä huomiota siihen, että poliisi oli järjestelmällisesti jättänyt tutkimatta lähisuhteissa tapahtuneita pahoinpitelyrikoksia lainvastaisin perustein.
Viranomainen tunnistaa puutteet toiminnassaan.
– Poliisin rooli lähisuhdeväkivallan torjumisessa on tärkeä ja poliisin toiminnassa on selkeästi parannettavaa, myöntää poliisiylitarkastaja Minna Ketola Poliisihallituksesta blogissaan.
Poliisihallitus on hiljattain antanut uuden lähisuhdeväkivallan torjuntaa koskevan ohjeen, jossa on käsitelty niin kenttäpartioiden kuin rikostutkinnan vastuita.
Viranomaisen toiminnassa ilmenneet puutteet korostuvat kansalaisille tehdyn poliisibarometrin tuloksissakin. Etenkin seksuaali- ja väkivaltarikosten uhreiksi joutuneiden kokemuksissa yhdistyy kokemus, että poliisi on vähätellyt heitä tai heidän kokemuksiaan ei ole otettu tosissaan. Erityisen paljon uhreja on turhauttanut tilanteet, joissa rikosilmoitusta ei ole suostuttu tutkimaan tai tutkinta ei ole edennyt mihinkään.
Väkivallan taustalla on usein elämänhallinnan haasteita. Ne voivat olla päihdeongelmia, mielenterveysongelmia tai muita elämänhallinnan haasteita.
Poliisi katsoo, että rikosten ennaltaehkäisyä ja torjuntaa ei kuitenkaan voida asettaa vain poliisin vastuulle.
− Perusteltua olisi, että Suomessa, vastaavasti kuin Ruotsissa, olisi ennalta estävää toimintaa säätelevä lainsäädäntö, missä määritetään eri toimijoiden, esimerkiksi kuntien, hyvinvointialueiden ja rikostorjuntaviranomaisten ja rikosprosessitoimijoiden vastuu. Tämä mahdollistaisi myös toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden ja tuloksellisuuden seurannan, pohtii Ketola blogissa.