Pohjoismaiden turvallisuusympäristö on muuttunut rajusti ja samaan aikaan venäjän kielen osaamisen ylläpito rapautuu. Kansanedustaja Aleksi Jäntti (kok.) ja Ruotsin suurlähetystö järjestivät eduskunnassa tiistaina tilaisuuden, jossa koottiin yhteen näkemyksiä siitä, miten Pohjoismaat voisivat vahvistaa venäjän kielen koulutusta osana puolustusyhteistyötä.
Keskusteluissa painottuivat turvallisuus, varautuminen ja viranomaisten osaamistarpeet.
Tilaisuudessa korostui selkeästi se, että Venäjä säilyy Pohjoismaiden keskeisenä turvallisuushaasteena nyt ja lähitulevaisuudessa. Siksi venäjän kielen osaaminen on tarpeellinen osa kansallista ja yhteispohjoismaista varautumista erityisesti viranomaistyön, diplomatian sekä tiedustelun näkökulmista.
– Pohjoismaissa tarvitaan kotimaisia venäjän kielen osaajia esimerkiksi turvallisuusviranomaisten ja ulkoministeriön tarpeisiin, Jäntti sanoo tiedotteessa.
Meillä tulee olla kyky valita oikeita toimintalinjoja suhteessa Venäjään ja riittävät kyvykkyydet hankkia tietoa maasta, joka meitä uhkaa, hän muistuttaa.
Ruotsin Suomen suurlähettiläs Peter Ericson totesi, että Ruotsin ja Suomen kaltaisille maille venäjän kielen taito ja Venäjän kehityksen ymmärtäminen ovat strateginen välttämättömyys. Maamme ovat perinteisesti erottuneet tällaisella osaamisella, ja on äärimmäisen tärkeää säilyttää se myös tulevaisuudessa.
Tilaisuudessa nostettiin esille myös Ruotsin ja Norjan puolustusvoimien pitkä kokemus intensiivisistä kielikoulutuksista aina kylmän sodan varhaisista vuosista lähtien.
– Nyt meillä olisi mahdollisuus rakentaa yhteispohjoismainen malli, joka olisi kustannustehokas ja palvelisi kaikkien osapuolten intressejä, Jäntti korostaa.