Eurooppa kärsii siitä, että Euroopan unionilla ei ole yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, harmittelee pääministeri Petteri Orpo Helsingin Sanomille.
Tilanne näkyy Ukrainan rauhanneuvotteluissa. Orpon mukaan on porukalla surtu sitä, että, että Euroopalla ei ole neuvotteluissa roolia.
Pääministeri isännoi tiistaina Helsingissä pidettävää EU:n itärajan maiden huippukokousta, ja torstaina on luvassa EU-huippukokous Brysselissä. Orpo peräänkuuluttakin sitä, että kun Ukrainaan saadaan aikaiseksi rauha, tarvitaan unionilta aiempaa lujempaa yhtenäisyyttä.
– Välittömästi sen rauhan syntymisen jälkeen, riippumatta millainen se on, tarvitaan huippukokous, jossa haetaan yhteiset strategiset linjat ja konkreettiset askeleet siihen, että miten lähdetään toimimaan eteenpäin, Orpo linjaa Helsingin Sanomille.
Yhteisymmärrystä tarvitaan etenkin Venäjä-suhteiden suhteen. Orpo ei halua, että esimerkiksi kauppasuhteiden neuvotteluista muodostuisi kilpajuoksu eri jäsenmaiden välillä.
Samalla hän kuitenkin painottaa, että suhteet eivät ole normalisoitumassa nopealla aikataululla.
– Mitään nopeaa ei ole tapahtumassa, enkä usko, että yhdenkään suomalaisen yrityksen kannattaa sen varaan rakentaa tekemistään, pääministeri tiivistää.
Orpo muistuttaa Venäjän olevan uhka Euroopalle tänään, huomenna ja pitkälle tulevaisuuteen. Tältä uhalta Eurooppaa puolustetaan juuri EU:n itälaidalla, ja tämä alue pitäisi pääministeristä nostaa EU:n puolustuspolitiikan keskiöön.
Samalla on äärimmäisen tärkeää, että itäreunan mailla on yhteinen poliittinen tahto vaikuttaa EU:n politiikkaan.
Ensi viikon huippukokouksissa käsitellään muun muassa ilmapuolustusta ja drooneja. Näiden suhteen Suomi voisi hyötyä EU:n nykyiseen rahoituskehykseen sisältyvistä 1,5 miljardin euron puolustusmäärärahoista, joista Orpo arvioi Suomen voivan saada joitakin satoja miljoonia euroja.
– Mutta sitten katse on erittäin tiukasti seuraavassa rahoituskehyksessä, jossa puolustuksen vahvistamiseen on 135 miljardia, Orpo sanoo.