Venäjän johto valmistautuu tarjoamaan kiinalaisyhtiöille tilaisuuden rakentaa Etelä-Siperiaan rautatie Krasnojarskin alueen Kuraginosta Tuvan tasavallan Kyzyliin.
Vastineeksi kiinalaiset sijoittajat saisivat oikeuden hyödyntää alueen harvinaisten maametallien esiintymiä.
Kiina on aiemmin tehnyt samanlaisia ”infrastruktuuria luonnonvaroista” -sopimuksia Mongoliassa ja Afrikassa. Parhaillaan tällaisella sopimuksella rakennetaan rataa rajan yli Tuvan Tsagan Tolgoista Arts suuriin Mongoliassa.
Kuragino-Kyzyl-rautatiestä on Kommersant-lehden mukaan tarkoitus tulla osa Keski-Euraasian liikennekäytävää Venäjän, Mongolian länsiosat ja Kiinan Xinjiangin autonomisen alueen. Aiesopimus 410 kilometrin rautatiestä Elegestin hiilikentiltä Tuvasta Kiinaan allekirjoitettiin jo vuonna 2008. Sen rakentaminen ei kuitenkaan koskaan käynnistynyt.
Krasnojarskin alueelle pitäisi Vladimir Putinin käskystä rakentaa maametallien tuotantoklusteri vuoteen 2030 mennessä, mutta Venäjällä ei ole varoja sen kuljetusinfrastruktuurin rakentamiseen. Siksi kiinalaisyhtiöiden kanssa haluttaisiin muodostaa yhteisyritys, jotta saataisiin Venäjän tarvitsemia metalleja.
Tuvan Ulug-Tanzekin alueella on Venäjän toiseksi suurin, yhä hyödyntämätön, litium-varanto. Sen kooksi arvioidaan 665 500 tonnia. Aryskan esiintymä, joka sisältää niobiumia ja tantalumia, on myös koskematon.
Kiinan strategian mukaisia ”infrastruktuuria luonnonvaroista”-sopimuksia varten Venäjällä ei ole lainsäädäntöä, ja Rosatom Naukan kemiallisen jalostuksen yksikön johtajan Andrei Golinein mukaan Kiinaa tuskin kiinnostaa harvinaisten maametallisen pitkälle viety jalostus Venäjällä.
Sen sijaan Peking mieluummin hankkii oikeudet raaka-ainelähteeseen antamatta Venäjälle mahdollisuutta kehittää kotimaista raaka-aineiden jalostusteknologiaa, vaan jättää Moskovan riippuvaiseksi kiinalaisista tuotteista. Kiinan kasvava vaikutusvalta Venäjän siviilitaloudessa on herättänyt viime vuosina närää venäläiseliitin parissa.