Toisi 65000 työtöntä lisää – tyrmäys vasemmistoliiton vaihtoehdolle

Vaihtoehdossa joka kahdeksas suomalainen olisi työtön ja korkeammilla työttömyysetuuksilla.
Ihmisiä Helsingissä 27. lokakuuta. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Ihmisiä Helsingissä 27. lokakuuta. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansanedustaja Henrik Vuornos (kok.) kritisoi vasemmistoliittoa työttömyyden lisäämisestä vaihtoehtobudjetissaan.

– Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti tarjoilee kylmää kyytiä Suomelle ja suomalaisille työntekijöille. Eduskunnan riippumattoman tietopalvelun mukaan vaihtoehtobudjetti lisäisi Suomen työttömyyttä 64 700 työttömällä. Tämä on täysin väärä suunta tilanteessa, jossa työttömyyden laskemiseksi tulisi tehdä kaikki voitava, Vuornos sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hänen mukaansa vaihtoehdossa yli joka kahdeksas suomalainen olisi työtön, korkeammilla työttömyysetuuksilla kuin nykyisin.

– Suomalainen hyvinvointivaltio ei yksinkertaisesti kestä sitä, että yhä harvempi työikäinen ja -kykyinen henkilö olisi töissä. Suomesta ei voi luoda passiivisuudesta palkitsevaa yhteiskuntaa, vaan päinvastoin työhön kannustava yhteiskunta, Vuornos jatkaa tiedotteessa.

Passivoivien sosiaaliturvamuutosten lisäksi vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa esitetään yhteensä 6,4 miljardin veronkiristyksiä. Vuornoksen mukaan näin merkittävät veronkiristykset aiheuttaisivat pääomapakoa sekä osaajien maastamuuttoa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Vasemmistoliiton vaihtoehdossa Suomesta lähtisivät niin inhimillinen kuin taloudellinen pääoma. Miljardiluokan veronkiristykset asiantuntijatyöhön, omistamiseen ja yrittämiseen yhdessä nykyistä passivoivamman sosiaaliturvan kanssa tarkoittaisivat sitä, että voisimme sanoa hyvästit tuntemallemme hyvinvointiyhteiskunnalle ja talouden kasvulle. Ilman talouden kasvua ei pystytä vastaamaan kasvaviin hoivamenoihin, eläkkeisiin tai maanpuolustuksen tarpeisiin.

Vaihtoehto löisi korville korkeaan osaamiseen perustuvaa kasvua ja kouluttautumisen kannustimia. Huippuosaajien marginaaliverotus kiristyisi jopa 10 prosenttiyksikköä suhteessa hallituksen vaihtoehtoon.

– Esimerkiksi Suomen T&K-tavoitetta on mahdoton saavuttaa, jos yrityksiin ei saada kansainvälisen tason osaajia tekemään tutkimusta ja tuotekehitystä. Suomen ei pidä olla nurkkakuntainen halpatuotantomaa, vaan korkean osaamisen yhteiskunta, jossa kouluttautuminen kannattaa, Vuornos toteaa.

Venäjän valtiontalouden alijäämä oli viime vuonna huomattavasti suurempi kuin viralliset luvut kertovat.
Karoliina Partanen toivoo asiallista keskustelua sote-palveluista.
Mainos