Kokoomuksen kansanedustaja Karoliina Partasen mukaan (kok). työttömyyden laskuun saamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi on tehtävä paljon töitä ja hyviä päätöksiä. Hänen mukaansa Petteri Orpon (kok.) hallitus on ottanut tilanteen erittäin vakavasti ja on jo tehnyt mittavia toimia työllisyyden vahvistamiseksi.
– Jokainen työpaikka, jokainen ihminen ja jokainen huoli huomisesta on tärkeä – ja juuri siksi me hallituksessa teemme kaikkemme, jotta työllisyys kääntyy kasvuun, Karoliina Partanen kirjoittaa julkisessa Facebook-julkaisussaan.
Hän uskoo vahvasti siihen, että tuottavat työpaikat syntyvät investoiviin yrityksiin, ei velkarahalla julkiselle sektorille tai Työkanavan kaltaisiin hankkeisiin, mikä maksoi veronmaksajille lähes kaksi miljoonaa euroa ja toi Suomeen 17 työpaikkaa.
– Uskon, että uudistuksia on tehtävä talouden ja työmarkkinoiden rakenteisiin – Suomen, ei suosion vuoksi. Uskon, että työn on oltava aina ensisijainen keino elättää itsensä – ei sosiaaliturva. Siksi me olemme tehneet välttämättömiä uudistuksia, vaikka emme ole saaneet kauheasti kiitosta, Partanen jatkaa.
Samalla Partanen muistuttaa, että talouden ja työllisyyden rakenteita muuttavat uudistukset eivät vaikuta heti niiden voimaan tulon jälkeen.
– Talouden kasvaessa työllisyys lähtee kasvamaan noin puolen vuoden viiveellä. Meillä on paljon merkkejä talouden kasvusta, sitä ei pidä manata pois.
OP ennusti tällä viikolla, että Suomen talous on alkanut kasvamaan. Viime aikoina esillä on ollut myös useita muita myönteisiä merkkejä Suomen talouden kääntymisestä kasvusuuntaan.
– Maailmantalouden ennustetaan kasvan ensi vuonna 3,2 prosenttia ja yrityskaupatkin ovat kasvussa Suomessa. Olemme juuri päässeet myös iloitsemaan Turun telakan suuresta tilauksesta, jäänmurtaja kaupoista, Fazerin ja data-keskusten investoinneista sekä monista muista positiivisista uutisista.
Partanen korostaa, että talouden kasvaessa myös työttömyys tulee kääntymään laskuun.
Etenkin oppositiopuolue SDP on syyttänyt nykyistä hallitusta nykyisestä työllisyystilanteesta.
– Tämänhetkiset työttömyysluvut eivät ole hallituksen päätöksiin perustuvia, eikä talouden heikko tilanne ole pysyvä. Me elämme haastavassa suhdanteessa, joka on syntynyt Venäjän laittoman hyökkäyssodan, rajan kiinni olemisen ja Donald Trumpin heiluvan talouspolitiikan takia, Partanen sanoo.
Partasen mukaan emme myöskään ole saaneet nauttia EU:n elvytyspaketin tuomista euroista kuten menestyvät Euroopan maat.
– Kun Kreikka, Kroatia, Italia, Romania, Puola ja Portugali saivat EU:n elvytyspaketista tukea yli kahdeksaan prosenttiin suhteessa BKT:n, Suomi sai 0,7 prosenttia.
Monet Euroopan maat ovat siis elvyttäneet viimeiset vuodet miljardeilla, Suomi ei.
– Ja se näkyy. Paljon tukea saaneiden maiden kasvu on ollut noin neljä prosenttia, meillä alle prosentin. Tämä on syy siihen, miksi Suomessa työllisyys on heikompi muihin Euroopan maihin nähden. Lisäksi useissa Euroopan maissa on tehty työmarkkinauudistuksia jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten.
Siksi pienellä Suomella ei Partasen mukaan ole enää varaa jatkaa elvytyspolitiikkaa. Sitä on tehty 20-vuotta ja tulokset näkyvät.
Silti Partanen uskoo, että toivoa on.
– Suomen parhaat päivät ovat vasta edessä. Seuraava kasvupaketti esitellään pian, olemme juuri tehneet päätöksen nuorten työllisyyssetelistä ja mahdollistamme yli 25-vuotiaiden osalta nykyistä laajemman opiskeluoikeuden avoimessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa työttömyysturvalla. Nämä päätökset luovat uskoa maamme nuorille.
– Lisäksi me esimerkiksi panostamme ensi vuonna 255 miljoonaa lisää T&K-rahoitukseen, sujuvoitamme omistajanvaihdoksia, vahvistamme pienyrittäjien asemaa takaamalla nopeammat maksut yritysten välillä, parannamme toiminimiyrittäjien luototusta ja parannamme mikroyrittäjien rahoituksen saatavuutta, Partanen jatkaa.