– Tutkimme, mitä yhteisiä piirteitä todellisuuspakoisesti käyttäytyvillä ihmisillä on, sekä miten eskapistisuus yhdessä psykologisten perustarpeiden vajeen kanssa ennustaa haitallista raha- ja digipelaamista. Tulokset osoittavat, että pettymykset autonomian eli valinnanvapauden ja kompetenssin eli kyvykkyyden kokemuksissa lisäävät riskiä paeta todellisuutta ja tosielämän ongelmia raha- ja digipelaamiseen, A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki kertoo tiedotteessa.
Tutkimus toteutettiin aikuisväestöä edustavalla otoksella viiden vaiheen pitkittäiskyselynä vuosina 2021–2023. Tutkimukseen osallistui 1 530 suomalaista 18–75-vuotiasta henkilöä.
– Persoonallisuuspiirteistä impulsiivisuus ja avoimuus ennustavat todellisuuspakoa. Eskapismia on tutkittu digi- ja rahapelaamisen yhteydessä aiemminkin, mutta näin laaja otos ja useassa vaiheessa toteutettu kysely ovat tämän tutkimuksen ehdottomia vahvuuksia ja vahvistavat löydösten merkittävyyttä, Jouhki toteaa.
Todellisuuspaon ja addiktion välillä selvä yhteys
Jouhkin mukaan esimerkiksi hektinen nykyarki ja suorituskeskeinen työelämä voivat aiheuttaa todellisuuspakoa, joka on yhteydessä liialliseen raha- ja digipelaamiseen.
– Teknologinen kehitys ja moderni tehokkuusvaatimus voivat saada aikaan tunteen, ettei ihminen pysty itse vaikuttamaan riittävästi työpaikkansa toimintamalleihin tai hänellä ei ole tarpeeksi osaamista tehtäväänsä. Pettymyksen ja turhautumisen tunteet saattavat johtaa todellisuuspakoon, Jouhki toteaa.
Hänen mukaansa, jos ihminen pakenee toistuvasti ongelmiaan ja hakee nopeaa mielihyvää esimerkiksi raha- ja digipelaamisesta, tästä saattaa tulla tapa.
– Aiemmissa tutkimuksissa on todettu eskapismin yhteys myös yleisesti internetin ja sosiaalisen median käyttöön. Todellisuuspako ei ole yhtä kuin addiktio, mutta tutkimus osoittaa, että näiden välillä on selvä yhteys. Tulosten perusteella miehet kokevat todellisuuspakoa enemmän kuin naiset, Jouhki kertoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n keväällä 2024 julkaiseman rahapelitutkimuksen mukaan yhä harvempi suomalainen pelaa rahapelejä, mutta ongelmapelaamisen määrä on kasvanut kolmesta prosentista 4,2 prosenttiin.
Yli 150 000 suomalaista kärsii rahapeliongelmasta, heistä 6,6 prosenttia on miehiä ja 1,8 prosenttia naisia.
Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus julkaistiin International Journal of Mental Health and Addiction -tiedelehdessä. Tutkimus on osa Alkoholitutkimussäätiön rahoittamaa Rahapelit digiajassa -hanketta.
Alkoholitutkimussäätiön rahoittaman Rahapelit digiajassa -hankkeen päätutkijana toimii Tampereen yliopiston professori Atte Oksanen. Jouhkin ja Oksasen lisäksi tutkimusjulkaisussa ovat mukana Iina Savolainen, Heli Hagfors ja Ilkka Vuorinen.