Onko light-virvoitusjuoma parempi valinta kuin sokerillinen? Asiantuntija vastaa

Ravitsemusterapeutin mukaan tärkeintä on ymmärtää, että virvoitusjuomat eivät kuulu päivittäiseen käyttöön.
Asiakas ostoksilla Ruoholahden K-citymarketissa Helsingissä 6. heinäkuuta 2023. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Asiakas ostoksilla Ruoholahden K-citymarketissa Helsingissä 6. heinäkuuta 2023. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Ravitsemusterapeutti Katri Liski vastaa Terveystalon sivuilla väittämään, jonka mukaan light-virvoitusjuoma on terveyden kannalta parempi valinta kuin sokerillinen.

Hänen mukaansa väite on totta, mutta asia ei ole lainkaan niin mustavalkoinen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Virvoitusjuomien runsasta käyttöä ei voi suositella, olipa juoma keinotekoisesti tai sokerilla makeutettua. Sokeria on kuitenkin tutkittu melko paljon, ja etenkin sillä makeutettujen juomien runsaan käytön haitoista on näyttöä. Haittoihin lukeutuvat muun muassa suurentunut lihavuuden, kakkostyypin diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä matala-asteisen tulehduksen riski.

Lyhyellä aikavälillä runsas sokerijuomien nauttiminen voi lisäksi aiheuttaa esimerkiksi väsymystä ja mielialan laskua, jos verensokeri sahaa edestakaisin.

Liski muistuttaa, että keinotekoisia makeutusaineita on ehditty tutkia vähemmän, ja näytöt niiden haitoista ovat vielä vajavaisia.

– Light-tuotteet nousevat usein esiin painonhallinnasta puhuttaessa. Sen suhteen niiden hyötyä ei kuitenkaan ole kiistattomasti osoitettu, vaan tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Olennaista on tiedostaa, että light-virvokkeissa on muitakin puolia kuin energiamäärä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ravitsemusterapeutti muistuttaa, että hampaiden terveydelle haitallisia ovat yhtä lailla sekä keinotekoisesti että sokerilla makeutetut juomat.

– Keinotekoisten makeutusaineiden yhteyttä suolistomikrobeihin on myös tutkittu, mutta tästäkään ei ole vielä saatu yksiselitteistä näyttöä.

Liskin mukaan tärkeintä on ymmärtää, että virvoitusjuomat, olivatpa ne makeutettu keinotekoisesti tai sokerilla, eivät kuulu arkeen ja päivittäiseen käyttöön, vaan juhlahetkiin ja tietoisiin herkutteluhetkiin.

Lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä kulkeutuu Suomeen etelästä.
Yli puolet paksu- ja peräsuolisyövistä liittyy riskitekijöihin, kuten epäterveelliseen ruokavalioon.
Ruokavalion on aiemmissa tutkimuksissa havaittu lisäävän myös syöpäriskiä.
Mainos