Kokoomuksen kansanedustaja, reservin kenraali Jarmo Lindberg (kok.) pitää järkevänä pohdintoja Naton komento- ja johtamisrakenteen muutoksesta koskien Pohjolan mahdollisia alaesikuntia. Lindberg nosti esiin ajatuksen Pohjolaan sijoitettavasta, puolustusta koordinoivasta Naton alaesikunnasta jo keväällä 2023 Verkkouutisten haastattelussa.
Lindberg toteaa, että viime aikoina keskustelu on edennyt siihen, että yhden alaesikunnan sijaan Pohjolaan kaavailtaisiin Naton pöydissä kenties useampaakin alaesikuntaa. Suomi on ilmaissut jo kiinnostuksensa maavoimapainotteiseen alaesikuntaan, Ruotsi puolestaan olisi valmis ottamaan vastuulleen merivoimapainotteisen alaesikunnan.
– Näin ollen pohdinnassa on erilainen rakenne, jossa alaesikunnat olisi sidottu puolustushaaroihin. Minusta on lähtökohtaisesti hyvä, että toimintoja näin Pohjolassa koordinoidaan ja varmasti puolustushallinnot ja Nato ovat käyneet näistä keskustelua, Lindberg arvioi.
Lindberg nostaa tähän liittyen esiin yhden huomion, josta ei ole havainnut julkisuudessa keskustelua.
– Jos tätä nyt lähdetään rakentamaan näin, tarkoittaako tämä sitten sitä, että Norjaan tulisi ilmavoimapainotteinen alaesikunta? Sehän tässä keskustelussa ei ole tullut selvästi esiin.
– Kun meillä on maa-, meri- ja ilmavoimat, niin tuntuisi vähän ihmeelliseltä, jos Pohjolan alaesikunnissa koordinoitaisiin maa- ja merivoimien toimia, niin eikö sitten ilmavoimien? hän kysyy.
Lindberg sanoo, ettei ole havainnut ainakaan julkisuudessa Norjan ilmoittaneen kiinnostustaan ilmavoimien alaesikuntaa kohtaan. Myöskään puolustusministeriöllä ei ole tiedossa Norjan julkisuuteen tuomia näkemyksiä kokonaisuuden osalta.
Paraikaa Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa on käynnissä Norjan johdolla Naton Nordic Response -harjoitus, jossa Norjan vastuulla ovat ilmavoimien toimet. Harjoitukseen osallistuu noin 20 000 sotilasta 14 eri Nato-maasta. Suomesta mukana on noin 4 100 ihmistä.
Lindberg pitää tärkeänä, että Pohjolan maat olisivat jatkossa Naton saman esikunnan alaisuudessa. Toistaiseksi Suomi kuuluu Hollannissa sijaitsevaan Brunssumin esikuntaan, kun taas Norja Yhdysvalloissa sijaitsevaan Norfolkin esikuntaan.
– Aika näyttää, tekeekö Nato sellaisen päätöksen, että Pohjola tulee Norfolkin alaisuuteen. Vielähän sellaista päätöstä ei ole tehty.
Ruotsin Nato-jäsenyyden toteutuminen varmistui käytännössä viime torstaina, Nordic Response -harjoituksen jo alettua. Ruotsin tie Nato-jäseneksi on ollut monivaiheinen, mutta Lindberg pitää jäsenyyden toteutumista erittäin merkittävänä.
– Koko Pohjolan kannalta tärkeintä on, että Pohjolan suurin valtio on nyt Naton jäsen ja Pohjolasta tulee yhteinen Nato-alue.
– Ei tarvitse olla mikään geopolitiikan harrastaja, kun katsoo Pohjolan karttaa ja toteaa, että tämä ei voi toimia, jos keskeltä puuttuu suurin valtio.
Jarmo Lindberg huomauttaa Ruotsin olleen Naton jäsenyysprosessissa jo niin pitkällä, että jo tehtyjen valmistelujen osalta Ruotsi voi edetä varsin nopeasti.
– Operatiivisessa suunnitteessa pitää lähtökohtaisesti olla Naton täysivaltainen jäsen, jotta voi siihen osallistua.