Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi suhdannekatsauksessaan Suomen julkisen talouden sopeuttamisen painottuvan oikeaan aikaan. Etlan mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen linjaama sopeutusohjelma ja työnteon kannustimien parantaminen ovat välttämättömiä Suomen velkaantumisen hillitsemiseksi.
Etla ennustaa Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 0,3 prosenttia, mutta ponnistavan ensi vuonna jo kasvuun. Tässä tosin ennustetaan vain 0,8 prosentin kasvua. Myös koko euroalueen talouden ennustetaan kasvavan taas ensi vuonna.
Kotitalouksien tilanteen puolestaan arvioidaan helpottavan vuoden loppua kohti, koska inflaatio on jo hidastunut, palkankorotukset astuneet voimaan ja eläkkeiden indeksitarkistukset tehty. Inflaation ennustetaan olevan ensi vuonna jo alle kahden prosentin.
Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonnin mukaan Suomen lähiajan kehitystä määrittää kolme asiaa.
– Ensinnäkin maailmantalous kasvaa, mutta vientimarkkinamme lähestyvät taantumaa. Toiseksi inflaatio on jo taittunut, vaikka rahapolitiikan kiristäminen vaikuttaa vielä tämän vuoden jälkeenkin. Lisäksi Suomen korkomenot vain jatkavat kasvuaan, Puonti listaa tiedotteessa.
Hallituksen sopeutusohjelma onkin Puonnin mukaan toimeenpantava, jotta Suomen velkasuhde vakautuisi.
– Näkemyksemme on, että suhdannekuoppa on jo ohitettu, kun sopeuttaminen kunnolla käynnistyy.
Vaikka Etlan asiantuntijat kiittelevätkin hallitusta tarpeellisesta sopeutusohjelmasta, pidetään hallitusohjelmaa elintason näkökulmasta puutteellisena.
– Elintasoa ja tuottavuuskasvua parantavaa politiikkaa on hallitusohjelmassa sittenkin liian vähän. Tuottavuuden parantaminen julkisella t&k-tuella sekä julkisella 4 miljardin investointipaketilla ja investointien ”yhden luukun periaatteella” ovat kaikki hyviä aikomuksia, mutta eivät riittäviä, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa tarvitaan selkeästi voimakkaampia kannustimia eteenpäin pyrkimiselle.
Työllisyyden kasvu Suomessa on Etlan mukaan vähentänyt työllisten keskimääräisiä työtunteja, koska osa-aikaista työtä tekevien määrä on lisääntynyt enemmän kuin kokoaikaista tekevien. Työllisyys on siis painottunut osa-aikaisiin ja siten sen vaikutus elintasoon on jäänyt vaatimattomaksi.
– Seuraavaksi täytyy pystyä parantamaan työtunnin aikana tehtyä arvonlisää eli tuottavuutta. Osa-aikaisuus pitäisi lisääntyä vain niillä, jotka eivät pysty kokoaikaiseen työhön, Kangasharju toteaa.