Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti kirjoittaa Sunday Timesissa, että Ukrainan sodassa ”läntinen seuranta on ollut taipuvainen heilahtelemaan tappiomielialasta voitonriemuun”.
Vielä kaksi viikkoa Pentagonin nimettömät lähteet arvioivat, ettei sodassa saavuteta kunnollista menestystä ennen talvea. Kuitenkin nyt taas on puhuttu Ukrainan mahdollisuudesta saavuttaa Asovanmeri, kun Ukrainan kerrottiin murtautuneen läpi venäläisten pääpuolustuslinjasta.
– On houkuteltavaa tulkita sotatilannetta ainoastaan kartalla tapahtuneen liikkeen ja päiväetenemisen perusteella. Se on myös harhaanjohtavaa. Ennen viimeisintä etenemistä Ukraina vaikutti olevan lähes pysähdyksissä.
Näin ei kuitenkaan ollut, vaan Ukraina ”tosiasiassa raivasi huolellisesti ja johdonmukaisesti tietä läpi venäläisten tiheiden miinakenttien ja etsi sopivaa hyökkäyskohtaa”.
– Liikkeen puuttuminen ei tarkoita edistymisen puuttumista, toteaa Galeotti.
Hän korostaa, että nyt Ukraina on saavuttanut todellista menestystä rintamalla, mutta sen mittaaminen on vaikeaa.
– Maa-alueiden valtaaminen on samanaikaisesti sekä merkityksetön että keskeistä. Merkityksetöntä se on siinä mielessä, että sodankäynnin todellinen tavoite on vihollisen taistelukyvyn murtaminen. Keskeistä se on, koska Ukrainan lopullinen tavoite on vapauttaa kaikki miehitetyt alueensa ja leikata Venäjän maayhteys Krimille.
Galeotti huomauttaa, että ”toisin kuin Washingtonista esitetyt nimettömät väitteet ukrainalaisten liiallisesta varovaisuudesta” antavat ymmärtää, ovat ukrainalaiset kärsineet kovia tappioita koko sodan aikana.
– Vaikka venäläiset ovat tähän mennessä sodassa menettäneet enemmän miehiä, ja jopa vastahyökkäyksen aikana – mikä on poikkeuksellista, koska yleensä puolustaja kärsii vähemmän – kärsivät ukrainalaiset enemmän suhteessa väestön kokoon noin 37 miljoonaa 144 miljoonaa venäläistä vastaan.
Ukrainalaiset ovat nyt edenneet noin 30 kilometriä venäläisten miehittämälle alueella. Noin 15 kilometriä lisää vaadittaisiin, jotta venäläisten huoltolinjat Etelä-Ukrainassa tulisivat ukrainalaisten tykistökantaman piiriin.
– Se ei ole riittävästi Krimin tukahduttamiseksi, mutta vaikeuttaisi merkittävästi venäläisten operaatioita ja pakottaisi nämä käyttämään enemmän Kertshin siltaa ja laivakuljetuksia, jotka molemmat ovat osoittautuneet haavoittuvaisiksi.
Kiina voi toimittaa Venäjälle ammuksia Pohjois-Korean kautta
Ukrainan menestyksekäs vastahyökkäys Harkovan alueella syksyllä 2022 menetti tehonsa, kun ammukset loppuivat.
– Myös tämän hyökkäyksen tulos riippuu huoltolinjoista ja kansainvälisten teollisuusliittoumien lisääntyvä vaikutus tulee lisäämään asian monimutkaisuutta entisestään.
Venäjän diktaattorin Vladimir Putinin on tarkoitus tavata pohjoiskorealainen kollegansa Kim Jong-un lähiaikoina. Aiheena on puolustusteollisuuden yhteistyön lisääminen eli käytännössä ammustuotanto.
– Pohjois-Korealla on itsellään merkittävää tuotantokapasiteettia, mutta se voisi myös toimia Kiinan puskurina, jonka avulla Kiina voisi auttaa Venäjää uhmaamatta suoraan länsipakotteita.
Galeotti pitää mahdollisena, että Kiina voisi toimittaa tykistöammuksia Pohjois-Koreaan, joka veisi ne sitten Venäjälle
– Tässä on tietty symmetriaa, koska Etelä-Korea ei ole toimittanut suoraa aseapua Ukrainalle, vaan on myynyt satojatuhansia tykistöammuksia Yhdysvalloille, jotta amerikkalaiset voisivat lähettää vastaavat määrät Ukrainaan.
Venäjän liikekannallepano on tulossa
Venäläiset ovat sopeutuneet sodan aikana paremmin. Venäläiset oppivat välttämään HIMARS-iskut hajauttamalla ammusvarastonsa ja sijoittamalla ne kauemmas selustaan.
– Venäjän vakituista armeijaa on myös ”wagneroitu” eli Wagnerin käyttämiä tekniikoita on omaksuttu vakinaisen väen käyttöön. Jälkimmäinen käyttää nyt omia työleirivangeista koottuja uhrattavia Storm-Z-yksikköjään ja pienempiä rynnäkköosastoja aiempien suurempien pataljoonan taisteluosastojen sijaan.
Venäjä jo kiidättää vähiä reservejään torjumaan Ukrainan läpimurtoa.
– Jokaisella toimella on vastatoimensa, ja eräs brittianalyytikko jo oli huolissaan, että ”jos Putin panikoi, hän saattaa eskaloida”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hän varsin varmasti aloittaa pian uuden liikekannallepanon, mikä tarkoittaa sitä, että ensi vuonna Ukrainalla on edessään 200 000-300 000 tuoretta venäläissotilasta.
Galeottin mukaan Ukraina on kuitenkin voittamassa.
– Valitettavasti Kiovan kannalta, kuten eräs ukrainalaisasiantuntija sanoi: ”Me voimme voittaa pitkän aikaan saavuttamatta silti voittoa”. Ei ole merkkejä siitä, että Venäjän armeija olisi romahtamassa ja taistelukentillä saatujen saavutusten muuttaminen pysyväksi rauhaksi on edelleen hankala ongelma.
Länsimaat ovat kuitenkin käsittämässä, että sodasta on tulossa pitkä. Juuri viime viikolla Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken kävi Kiovassa osoittamassa Yhdysvaltojen pitkäaikaista tukea Ukrainalle ja ilmoitti miljardin dollarin lisäavusta.