Puhtaaseen energiaan siirtyminen vauhdittaa sähköverkkojen investointitarpeita. Jakeluverkkoyhtiö pelkää, että Suomella on käsissään kriisin ainekset. Maailmalla kapasiteettipula aiheuttaa jo isoja ongelmia, kirjoittaa Talouselämä.
– Carunan jakeluverkon ja asiakastarpeiden investointiarvio 2035 mennessä on kokonaisuudessaan noin 2,5 miljardia euroa, arvioi jakeluverkkoyhtiön asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen Talouselämälle.
Koko Suomen sähköverkon investointitarpeiden Caruna arvioi olevan noin yhteensä noin 14 miljardia euroa, mukaan lukien jakeluverkkojen ja kantaverkkojen investoinnit.
– Vuosikymmenen vaihteessa tarvittavat investoinnit pitäisi käynnistää nyt, sillä investointien läpimenoaika on tyypillisesti 5-7 vuotta, muun muassa kaavoituksesta ja luvituksesta johtuen, Rautiainen sanoo.
Energiateollisuuden verkkojen ja palveluiden johtava verkkoasiantuntija Ina Lehto pitää Carunan tekemiä investointiarvioita oikeansuuntaisina.
– Mittakaava on oikea, kyllä tässä miljardeista tai kymmenistä miljardeista euroista puhutaan, hän sanoo Talouselämälle.
Jakeluverkkoyhtiöt ovat arvioineet vuosien 2022–2036 toimitusvarmuusinvestointien olevan noin 8,5 miljardia euroa. Lisäksi yhtiöt arvioivat vuoteen 2031 mennessä yli miljardin euron investointeja nimenomaan uusien kuormien ja tuotantojen, kuten sähköautojen latauspisteiden ja tuulivoimaloiden, liittämisestä verkkoon.
Fingrid on arvioinut kantaverkon investointitarpeen olevan noin neljä miljardia vuosina 2024–2033.
Rautiainen on huolissaan, että pula sähkökapasiteetista voi edetä kriisiksi, ellei investointeja saada nopeasti aluilleen.
Lehto arvioi, että Suomessakin esimerkiksi teollisuusinvestoinnit voivat viivästyä paikallisesti, ellei verkkokapasiteettia saada kasvatettua riittävän nopeasti. Sillä voi olla nopea negatiivinen vaikutus Suomen talouteen, jos tehdashanke viivästyy tai jää kokonaan tekemättä.
Miljardi-investoinnit maksavat sähköverkon käyttäjät. Lehdon mukaan investoinnit aiheuttavatkin nousupaineita siirtohintoihin.