Oppositiopoliitikko, toimittaja Vladimir Kara-Murza arvosteli julkisesti Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Vain muutama tunti CNN:lle antamansa haastattelun jälkeen hänet pidätettiin.
Myöhemmin mies tuomittiin maanpetoksesta, valeuutisten levittämisestä Venäjän armeijasta sekä ei-toivotun järjestön toiminnan edistämisestä 25 vuodeksi vankeuteen.
Kara-Murza on toimittanut Washington Postiin kirjoituksen, jossa kommentoi vankeuden hankalimman puolen olevan se, ettei pääse näkemään tai kuulemaan tärkeiltä ihmisiltä. Mies pääsi toukokuussa näkemään lasikopista kollegoitaan, tukijoitaan, toimittajia sekä diplomaatteja, kun oikeus vahvisti hänen tuomionsa heinäkuun viimeisenä päivänä.
Sitä ennen hän ei ollut nähnyt suurinta osaa heistä vankeutensa aikana, sillä hänen oikeuskäsittelynsä oli salattu. Mies pitää salassapitopäätöstä absurdina, sillä kaikki hänen tekemänsä ”rikokset” ovat julkisesti saatavilla olevia puheita.
– Todellinen syy – kuten syyttäjä Boris Loktionov rehellisesti totesi viime kuussa valituskäsittelyssä – oli ”estää Kara-Murzaa käyttämästä tuomioistuinta poliittisena alustana ja kutsumasta julkisesti presidenttiämme Vladimir Vladimirovitsh Putinia murhaajaksi”. No, hän sanoi sen itse, Kara-Murza kirjoittaa.
Kaikuja Stalinin ajasta
Mies odotti oikeuskäsittelynsä olevan samankaltainen kuin 1960-1970-lukujen toisinajattelijoilla Neuvostoliitossa. Tämä kuitenkin osoittautui vääräksi.
– Venäjän taantuminen Putinin aikana on edennyt paljon dramaattisempaa vauhtia. Oikeudenkäyntini vaikutti tarkoituksellisesti muistuttavan 1930-lukua alkaen syyttäjän kielestä, joka kutsui minua viholliseksi, jota täytyy rangaista. Oikeudenkäynnilläni oli paljon enemmän yhteistä Josif Stalinin aikaisten ”kansan vihollisten” käsittelyn kanssa kuin Leonid Brezhnevin ajan käsittelyiden, Neuvostoliiton toimintaa tutkinut Kara-Murza toteaa.
– Ennen minua poliittiset vangit tässä maassa olivat viimeksi saaneet 25 vuoden tuomiot Stalinin hallituskauden lopussa.
Kara-Murzan tuomiossa käytetään sanamuotoja, jotka löytyvät myös hänen isoisänsä vuoden 1937 Gulag-tuomiosta. Tuolloin Aleksei Kara-Murza tuomittiin, sillä hän ”ilmaisi vihamielisyyttä kommunistisen puolueen ja hallituksen johtajia kohtaan”. Vladimirin tuomiossa taas sanotaan yhtenä rikoksena ”vihamielisten lausuntojen antaminen valtion viranomaisten edustajista, mukaan lukien Venäjän federaation presidentistä”.
Kara-Murza muistuttaa, että hänen lisäkseen lähes 20 000 ihmistä on vangittu Venäjällä erilaisten sodanvastaisten mielenosoitusten vuoksi. Hän toivoo, ettei Kremlin vihollisia unohdeta.
– Toivon, että kun ihmiset vapaassa maailmassa nykyään ajattelevat ja puhuvat Venäjästä, he muistavat paitsi Kremlissä istuvien sotarikollisten lisäksi myös ne, jotka vastustavat heitä. Koska mekin olemme venäläisiä, hän päättää.