Tuottavuuden parantaminen sote-sektorilla on ainoa ratkaisu, jotta kansalaisille luvatut terveyspalvelut saadaan hyvinvointialueilla turvattua. Seuraavan hallituksen on pidettävä huoli, että hyvinvointialueet myös sitoutetaan tavoitteisiin, Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) vaatii.
Järjestö huomauttaa, että numeeristen tavoitteiden puute on vaivannut sote-uudistusta koko sen pitkään jatkuneen valmistelun ajan.
− Uudistukselle ei ole uskallettu asettaa selkeitä numeerisia ja mitattavia tavoitteita, erityisesti taloudellisia sellaisia. Kun mitattavat tavoitteet puuttuvat, harvoin saavutetaan toivottuja tuloksia, LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen sanoo.
LPY on laskenut, että jos hyvinvointialueet pystyisivät parantamaan tuottavuutta viidellä prosentilla vuoden 2023 tasosta vuoteen 2027 mennessä, jäisi joka vuosi siitä eteenpäin noin 1,2 miljardia euroa käytettäväksi palveluiden saatavuuden parantamiseen eli soten ykköstavoitteen toteuttamiseen.
Keinoja tuottavuuden tehostamiseen on monia. Terveyspalveluiden saavutettavuutta voitaisiin moninkertaistaa esimerkiksi uudistamalla palvelurakenteita ja hyödyntämällä tehokkaammin teknologiaa ja digitalisaatiota. Jopa puolet perusterveydenhuollon käynneistä voitaisiin hoitaa etäpalveluna, jos palveluprosessit ovat kunnossa.
Tolonen sanoo, että aidon ja rehellisen kilpailun hyödyntäminen on yksi keinoista.
− Kilpailu kannustaa kaikkia palveluntuottajia kehittämään toimintamallejaan ja prosessejaan sekä innovoimaan uutta. Silloin myös hyvät käytännöt leviävät nopeammin ja tuotantokustannukset laskevat.
Hoitojonot kasvaneet alkuvuoden aikana
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi alkuviikolla, että huhtikuun lopussa yli 168 000 potilasta odotti hyvinvointialueilla pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Tämä on lähes 15 000 potilasta enemmän kuin tammikuussa. Potilaista 12,5 prosenttia eli yli 21 000 potilasta oli odottanut hoitoonpääsyä jo yli puoli vuotta. Määrä on kasvanut tammikuusta, jolloin yli puoli vuotta jonottaneita oli reilut 18 000.
Huhtikuun 2023 lopussa yli puoli vuotta kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottaneiden osuus oli THL:n mukaan suurin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (20,6 %) ja pienin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (1,6 %).
LPY:n varapuheenjohtaja, ylilääkäri Petri Bono pitää lukuja huolestuttavina.
− Jonot ovat perinteisesti olleet huhtikuussa esimerkiksi elokuuta lyhyemmät, mutta jo nyt yli puoli vuotta odottaneiden määrä oli kivunnut 12 prosenttiin.
Yksi keino jonojen purkuun olisi hyödyntää Kela-korvauksia. Tämä olisi myös nopein tapa helpottaa tilannetta. Hyvinvointialueetkaan eivät pysty kehittämään toimintojaan toivottuun suuntaan, jos niillä on jatkuvasti akuutti kriisi päällä.
− Korvaukset tulisi ensimmäisenä kohdistaa sinne, missä pahimmat hoitojonot ovat, kuten esimerkiksi ortopediaan ja silmäkirurgiaan, Bono sanoo.
Hän huomauttaa, että kun jonot kiireettömässä hoidossa kasvavat, on vain ajan kysymys, koska se heijastuu niin sanottuihin puolikiireellisiin hoitoihin. Näitä ovat esimerkiksi monet syöpäleikkaukset.