Kylmän sodan päättymisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen useimmissa länsimaissa kuviteltiin, että oltiin siirtymässä jonkinlaiseen ikuiseen rauhan ja vakauden kauteen, arvioi Latvian pääministeri Krišjanis Karinš. Venäjän rajanaapurit, kuten Latvia ja Suomi, eivät hänen mukaansa kuitenkaan koskaan kuvitelleet, että Venäjän uhka olisi väistynyt.
Kun Latvia pyrki herättelemään läntisiä liittolaisiaan, reaktiot olivat hänen mukaansa usein alentuvia ja vähätteleviä. Vasta Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman avoimen hyökkäyssodan myötä tietyissä pääkaupungeissa havahduttiin hänen mukaansa tunnustamaan, että Venäjän muodostama sotilaallinen uhka on hyvinkin todellinen.
Se, että niin on tapahtunut, kertoo siitä, että Vladimir Putin, joka haluaa lyödä kiilaa länsimaiden välille, on onnistunut pikemminkin tiivistämään niiden rivit, pääministeri Karinš sanoi NATO StratCom CoE -keskuksen isännöimässä korkean tason konferenssissa Riiassa. Nyt lännessä vallitsee hänen mukaansa laaja yhteisymmärrys siitä, että Ukrainaa täytyy ehdottomasti tukea.
– Näemme ukrainalaisten taistelevan ja kuolevan niiden arvojen puolesta, joista useimmat meidän yhteiskunnissamme vain puhuvat. Kyse on vapaudesta, demokratiasta ja oikeusvaltiosta, hän sanoo.
Jokainen, joka tuntee historiaa, ymmärtää, että ne eivät suinkaan ole itsestäänselvyyksiä, vaan niiden puolesta on ajoittain välttämätöntä taistella ja kaatua.
Karinš kertoo kantavansa vakavaa huolta siitä, miten lännen yhtenäisyys kyetään säilyttämään, jos Venäjän hyökkäyssota pitkittyy.
– Ukrainan tukeminen tarkoittaa rahan ja puolustustarvikkeiden lähettämistä, mikä tarkoittaa taakkaa veronmaksajille aikana, jolloin inflaatio jyllää ja energian saannissamme on sodasta johtuvia ongelmia, hän sanoo.
– Olemme toistaiseksi olleet hyvin yhtenäisiä. Tehtävämme on säilyttää tämä yhtenäisyys ja kyetä ylläpitämään sitä määrittelemättömän ajan, kunnes Ukraina on voittanut sodan, hän toteaa.
Vaikka Venäjä kärsisi kirvelevän tappion, se ei hänen mukaansa välttämättä tarkoita uhan poistumista eikä varsinkaan Venäjän valtion hajoamista. On mahdollista, että venäläisjoukot yksinkertaisesti vain vetäytyvät Ukrainan alueelta, mutta Vladimir Putin säilyttää asemansa ja valmistelee uusia aggressioita.
– Meidän on siis varauduttava kohtaamaan pitkällä aikavälillä aggressiivinen ja pahantahtoinen Venäjä aivan Euroopan kynnyksellä. Tämä on pitkä matka, mikä meidän on johtajina ymmärrettävä ja mihin meidän pitää yhteiskuntiamme valmistaa.
Kyse ei hänen mukaansa ole 60, 100 tai 200 metrin tai viiden kilometrin juoksusta, vaan pikemminkin sarjasta peräkkäisiä maratoneja kohti ennakoimatonta tulevaisuutta.