Kahovkan padon tuhoutuminen on Ukrainan suurin ekologinen katastrofi sitten Tshernobylin vuoden 1986 ydinvoimalaonnettomuuden. Näin sanoo Harvardin yliopiston Ukrainan historian professori, niin Tshernobyliä kuin muita ydinonnettomuuksia tutkinut Serhii Plokhy Dagens Nyheterin haastattelussa.
Plokhy on huolissaan Zaporizhzhjan ydinvoimalan tilanteesta. Euroopan suurin ydinvoimala saa jäähdytysvetensä Kahovkan padon tekoaltaasta.
– Jäähdytysaltaassa on tarpeeksi vettä vielä kuukaudeksi, mutta sen jälkeen vesipula voi aiheuttaa teknisiä häiriöitä ydinvoimalan turvallisuusjärjestelmässä, professori pelkää.
Plokhy on paitsi ydinonnettomuuksien, myös Ukrainan ja Venäjän suhteiden asiantuntija. Hän on kirjoittanut ylistettyjä kirjoja muun muassa kylmän sodan taustasta ja Neuvostoliiton hajoamisesta.
– Historiallisesta perspektiivistä Ukraina on jo voittanut. Se tulee säilymään itsenäisenä valtiona, professori kommentoi puolustustaistelua käyvän kotimaansa tulevaisuutta.
Ukrainalaiset kokevat taistelevansa demokratian puolesta, Plokhy sanoo, ja toteaa juuri tämän olevan merkittävin ero ukrainalaisten ja venäläisten välillä. Ukrainalaiset ovat eläneet Neuvostoliiton romahduksen jälkeiset vuosikymmenet demokratiassa, ”ehkä kaoottisessa sellaisessa, mutta kuitenkin demokratiassa”.
Venäjän johto haaveilee taas suurvalta-aseman palauttamisesta.
– Pietari Suuri on (Vladimir) Putinin suuri sankari. Venäjän imperiumin historia on hänelle tärkeä. Hän on pitkään ajatellut imperialistisesti ja pohtinut Venäjän imperiumin uudelleenluomista. Näin hän näkee perintönsä.
Presidentin esikuva Pietari Suuri oli paitsi venäläinen imperialisti, myös Eurooppaan ikkunoita avannut uudistaja, Plokhy muistuttaa.
– Pietari ei todennäköisesti olisi järin innoissaan siitä politiikasta jota hänen nimissään tehdään.
Putinin hyökkäys yhdisti ukrainalaiset ja voimisti patriotismia, Plokhy toteaa. Yhteiskuntatieteilijät ovatkin verranneet Venäjän hyökkäystä luonnonkatastrofiin, jonka seurauksena ihmiset turvautuivat toisiinsa ja ryhtyivät yhteistyöhön maansa eteen.
– Mutta näin ei käynyt kun Neuvostoliitto hyökkäsi Baltiaan 1940-luvulla tai Tsekkoslovakiaan 1968. Suomessa kävi näin 1940-luvulla. Joskus niin tapahtuu, joskus ei. Putinin suurin virhe oli se, että hän uskoi hyökkäävänsä vuoden 2014 Ukrainaan, jolloin maa oli eksyksissä vailla toimivaa armeijaa.
– Kahdeksan vuotta kestänyt hybridisota oli kuitenkin luonut kokonaan uuden ja paljon yhtenäisemmän maan, Plokhyy sanoo.
Words matter.
Actions matter.
Now more than ever, it’s time to choose words of truth.
It’s time to do the right thing.
Help Ukraine in its fight against terrorists and war criminals. pic.twitter.com/fVv1nDcsmP— Defense of Ukraine (@DefenceU) June 10, 2023